Raskaus ja painonnousu, miltä muutokset kehossa tuntuvat ja mitä minä painonnoususta ajattelen? Olenko ajatellut painonhallintaa raskauden aikana? Näitä asioita minulta on kysynyt muutama seuraajani Instagramissa yksityisviestillä ja pyytänyt, josko voisin aiheesta kirjoittaa. Osa kysyjistä on ollut myös siinä tilanteessa, että suunnittelee perheenlisäystä ja miettii jo etukäteen, miten oma vartalo kenties reagoi raskauteen. On täysin ymmärrettävää, että oman kehon muutokset lyhyessä ajassa saattavat herättää itsessä erilaisia ajatuksia ja tunteita.

Raskaus ja painonnousu  – raskauskilot kuuluu asiaan

Ensimmäiseksi haluan kuitenkin sanoa sen, että raskauden aikana painonnousu kuuluu asiaan. Suurimmalla osalla paino nousee, mutta määrä on yksilöllinen. Toisille raskaus tuo enemmän lisäkiloja ja toisille kertyy vähemmän. Raskauden painonnousuun vaikuttaa muun muassa geenit, hormonitoiminta, mutta toki myös elintavat ja se, millainen oma vointi on raskauden aikana ja pystyykö esimerkiksi liikkumaan ja hoitamaan yleiskuntoon sillä tavoin.

Raskauden aikana naisen kehossa rasvan määrä lisääntyy hormonitoiminnan ansiosta. Se valmistaa kehoa synnytykseen ja myöhemmin lapsen ruokkimiseen. Rasvaprosentti nousee jonkin verran, mutta sen lisäksi kehoon kertyy nesteitä. Sekin on kehon tapa valmistautua synnytykseen. Olen itse huomannut, että juuri viimeisellä raskauskolmanneksella olo hieman pöhöttyy, juuri nesteiden kertymisen takia. Sen huomaan selkeimmin varpaista, sormista ja kasvoista. Nesteen kertyminen tuo lisää lukemia puntariin, mutta ainakin edellisen synnytyksen jälkeen nesteiden kertyminen tasoittui nopeasti synnytyksen jälkeen. Näin kesällä oman lisänsä hommaan tuo myös lämpö ja helteet. Olen koittanut juoda riittävästi ja huolehtia sitä kautta nestetasapainosta.

Tässä yksi esimerkki, mistä painonnousu raskausaikana muodostuu (lähde Vau.fi.):

  • Lapsi: n. 3,6 kg
  • Lapsivesi: n. 0,8 kg
  • Rinnat: n. 0,4 kg
  • Neste kudoksissa: n. 1,2 kg
  • Istukka: n. 0,6 kg
  • Verimäärä: n. 1,2 kg
  • Rasvaa: n. 3,5 kg

Yhteensä: n. 12,3 kg

Raskaus ja painonnousu – miten oma vartaloni on muuttunut raskauden aikana?

Nämä minun kaksi raskautta ovat edenneet kutakuinkin samalla tavalla. Lähestulkoon kaikilta osin; pahoinvointi, väsymys, liikunta, painonnousu jne. Pahoinvointia ja väsymystä oli alkuraskaudessa samoilla viikoilla on 8-16 viikoilla, ja paino alkoi nousta maltillisesti heti alusta alkaen. Sanoisin, ettei kannata hämmästyä, vaikka monissa lähteissä lukeekin, että paino alkaa nousta vasta puolessa välissä raskautta. Minulla paino alkoi nousta kyllä maltillisesti heti ensimmäisen kolmanneksen aikana. Suurin syy on varmastikin oma lähtöpaino.

Molemmissa raskauksissa lähtöpainoni on ollut ensimmäisellä neuvolakäynnillä sama 66 kiloa ja raskauden edetessä puntarin lukema on noussut molemmilla kerroilla hieman yli 80. Edellisellä kerralla raskausviikolla 42 painoa oli lopulta kertynyt 17 kiloa, ja nyt viimeisimmällä neuvolakäynnillä kertyneitä kiloja oli 14. Lopussa painoa kertyy nesteistä ja toki myös vauvan kerätessä nopeiten painoa juuri viimeisillä viikoilla.

Minusta tuntuu, että omat raskauskiloni, ne kaikki seitsemäntoistakin viime kerralla, ovat tulleet tasaisesti ympäri vartaloa, enkä siksi ole niistä juuri stressannut. Olo ei tuntunut siltä, että lisäkiloja olisi ollut 17.  Painonnousu mietitytti minua enemmän ensimmäisessä raskaudessa, koska kaikki oli silloin uutta. Mutta en minä silloinkaan painon nousemista stressannut. Olen suhtautunut asiaan, no voisiko sanoa lempeästi. Tämä on osa raskautta ja kuuluu asiaan.

Viime kerralla sain myös kokea sen, miten upeasti, vaikkakin yksilöllisesti, naisen keho lähtee raskaudesta palautumaan. Lapsivesi, istukka, vauvan paino ja osa nesteistä poistuu heti sairaalassa. Olo kevenee heti. Itseltäni paino lähti laskuun sitten imetyksen myötä. En seurannut painon laskua millään tavoin, joten siitä en sen tarkemmin osaa tai muista sanoa, mutta pikkuhiljaa huomasin vanhojen vaatteiden mahtuvan päälle ja lopulta vuoden jälkeen olinkin taas takaisin omassa lähtöpainossani – omissa nahoissani.

Energiantarve, ruokailu ja liikunta – omaa kehoa kuunnellen

Luin eräästä raskautta käsittelevästi kirjasta (Liikkuvan äidin hyvinvointi, raskausaika ja äitiys, Mari Stenman) viitteellisiä energiankulutuksen määriä raskauden aikana. Ensimmäisellä kolmannekselle energiantarve ei juurikaan nouse, mutta viimeisellä kolmannekselle odottavan äidin lepoaineenvaihdunta kuluttaa jo 500 kcal enemmän per päivä. Tuollaiset lukemat ovat viitteellisiä, mutta kertoo siis hiukan siitä, että lopussa keho kuluttaa enemmän levossa, mutta toisaalta myös aktiivisuus vähenee. Tilanne on varmaankin aikalailla plus miinus nolla.

Mielestäni paras mittari raskausajan painonnousuun on oma olo ja vointi. Miltä oma olo tuntuu ja onko painonnousu maltillista. Energiaa on saatava riittävästi, mutta kahden edestä ei tarvitse syödä. Energiantarpeeseen vaikuttaa tottakai myös oma aktiivisuus: jos pystyy raskauden aikana liikkua entiseen malliin, niin silloin myös ruokahalu on suurempi. Ainakin itselläni liikunnan määrä ja ruokahalu kulkevat käsi kädessä. Omaan raskauden aikaiseen energiantarpeeseen vaikuttaa yksilöllisesti ikä, lähtöpaino ja fyysinen aktiivisuus.

Raskaus, painonnousu ja painonhallinta

Muutama seuraajani kysyi, voisinko kirjoittaa raskausajan painonhallinnasta ja antaa vinkkejä siihen. En kuitenkaan otsikoinut tätä tekstiä sanalla raskausajan painonhallinta, koska mielestäni raskausaikana ei voi puhua painonhallinnasta. Kokonaisuus on lopulta niin yksilöllinen paketti ja jokaisen naisen keho toimii hieman eri tavalla. Jollain painoa vain tulee enemmän ja toisella vähemmän, vaikka jatkaisikin terveellisiä elintapoja samalla tavalla kuin ennen raskautta. Toisaalta, kukaan ei myöskään raskauden takia lihoa hallitsemattomasti, jos kysymyksessä on normaali raskaus ja perusterveelliset elämäntavat.

Mutta mitkä olisi niitä omia neuvojani, liittyen raskauteen ja painonhallintaan. Sanoisin, että yksi tärkeimmistä asioista itselläni on pitää kiinni tasaisista ateriaväleistä, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Syön aamupalan, lounaan, välipalan, iltaruoan ja iltapalan. Iltapalan suuruus riippuu päivän aktiivisuudesta. Selkeää ruokailurytmiä suosittelen ihan jokaiselle.

Olen syönyt läpi raskauden suurimmaksi osaksi monipuolisesti tavallista kotiruokaa, joka sisältää kasviksia, marjoja ja hedelmiä, hiilihydraatteja ja erilaisia proteiininlähteitä. Aamupalalla syön useimmiten puuroa marjoilla tai leipää kananmunan ja juuston kanssa. Alkuraskaudessa syksyllä himoitsin enenmmän hiilareita, nyt kesähelteillä raikkaat salaatit ovat olleet herkkuja monena päivänä. Kuuntelen omaa oloani ja syön silloin, kun on nälkä.

Nyt loppuraskaudessa olen herännyt muutamia kertoja myös yöllä kovaan nälkään ja syönyt jotain pientä yöllä, jotta olen saanut uudelleen unta. Sama juttu oli ensimmäisessä raskaudessa, vaikka muuten en ikinä yösyöntiä harrastakaan. Vatsalaukkuun ei kait enää mahdu illalla riittävästi iltapalaa ja sitten aamuyöstä olen herännyt vatsan kurnimiseen ja nälkään. Raskauteen ja ruokailuun voi siis liittyä myös vähän tällaisia outojakin juttuja. Hehe!

Painonhallinan kannalta on tärkeää myös riittävä uni, stressittömyys, hyvä mieli ja riittävä veden juominen. Liikunnallakin voi vaikuttaa kokonaisuuteen, mutta loppujen lopuksi suurin merkitys on sillä, mitä suusta menee sisään. Herkkuja olen syönyt maltillisesti läpi raskauden, kuten ennen raskauttakin. Kokonaisuus ratkaisee. Kun suurin osa ruokailusta on järkevää, niin mukaan mahtuu myös herkkuja. Jos raskauden aikana puhkeaa syystä tai toisesta raskausdiabetes, niin siinä tapauksessa sokereita ja herkkuja tulee vältellä tarkemmin, jopa kokonaan. Mutta jos kyseessä on ns. normaali raskaus, niin ruokavalio voi pysyä ihan samanlaisena kuin ennen raskauttakin.

Naisen keho tekee raskausaikana arvokkaan työn

Naisen keho tekee raskausaikana arvokkaan työn. Suurimmalla osalla raskaus sujuu mukavasti, ja siksi sanoisinkin, ettei painonnousua kannata etukäteen tai raskauden aikana turhaan stressata, saati pelätä. Omasta hyvinvoinnistaan on hyvä pitää huolta kuten aikaisemminkin, pyrkiä liikkumaan, syödä monipuolisesti, nukkua ja levätä riittävästi sekä pitää mieli positiivisen puolella, vaikka jostain raskauskrempasta joutuisi kärsimäänkin. Lopussa odottaa kuitenkin maailman paras ja tärkein palkinto, vastasyntynyt vauva, jonka takia keho tekee arvokkaan ja kunnioitettavan työn. 9 kuukauden jälkeen vartalo lähtee kyllä palautumaan, yksilöllisesti omaa tahtia. <3

Nämä postauksen kuvat on otettu tänään, raskausviikolla 40 ja ehkä noin 15 painokiloa rikkaampana. :) Vatsassa melskaa noin 3,5 kilon mussukka.

-Hilla

Instagramissa @hillasblog.

  1. Kaisu 24.6.2019 at 10:43 - Reply

    Haluaisin kyllä todella tietää miten perustellaan tuo väite, että ensimmäisellä kolmanneksella energiantarve ei muka nouse. Itse olen nyt 11+3 viikolla raskaana ja olen alusta saakka joutunut syömään vähintään kahden tunnin välein ihan kunnon välipalat (jopa yöllä). Muuten tulee huutava nälkä. Jos ei nopeasti syö jotain, vatsalaukku kääntyy ympäri ja alkaa oksettaa. Mitään ei kuitenkaan tule ylös, koska vatsalaukku yksinkertaisesti on tyhjä. Ateriarytmini on kuitenkin aina ollut säännöllinen 5 ateriaa/pvä. Ärsyttää jotenkin tosi paljon, että joka paikassa hoetaan tuota samaa asiaa, ettei tarvitse syödä kahden edestä, kun se energiantarve kuitenkin vaikuttaisi olevan aika yksilöllistä. Tiedän, etten ole tässä tilanteessa ainoa, koska olen niin monen kanssa asiasta jutellut.

    • Hilla 24.6.2019 at 21:58 - Reply

      Tuo energiantarve ja näläntunne on varmasti tosi yksilöllinen juttu. Pääasia, että kuuntelee omaa oloaan ja syö, kun siltä tuntuu. :) Varmaan asiaan liittyy historian havinaa, ennen on kuulemma sanottu, että raskausaikana kuuluu syödä kahden edestä. Kyllä mullakin jo alkuraskaudessa hyvä ruokahalu oli, mutta tärkeintä oli juurikin tasainen verensokeri mulla. Se piti pahoinvoinnin parhaiten poissa. Ja söin kyllä viime syksynä kunnon annoksia ruokaa ja himoitsin tuhteja pasta-annoksia tms. :)

  2. CT 24.6.2019 at 20:30 - Reply

    Hyvä postaus! Sulla on ihana ja terve asenne painonnousuun raskausaikana.
    Miten pitkä muuten olet? Näytät pitkältä ainakin näin ruudun takaa :)

    • Hilla 24.6.2019 at 22:01 - Reply

      Kiitos, mukava kuulla. :) Kyllä naisen vartalo vaan tekee niin ison työn, että sille on annettava polttoainetta aarteen rakennukseen. <3 Olen 171-172 cm pitkä. Oisko se sitten pitkähkö.:)

  3. Sonja Saloriutta 25.6.2019 at 16:57 - Reply

    Mukavaa kun kirjoitit tästä aiheesta! Moni tuntuu stressaavan painonnousua jo etukäteen, vaikkei voi tietää miten omalla kohdalla menee. :)

    Itsellä on käynyt niin, että paino on nyt rv 40+4 lähes kilolleen sama, kuin ekassa neuvolassa 11/2018. Siitä, ettei paino nouse ollenkaan raskausaikana, löytyy todella vähän mitään tietoa, joten ehkäpä jaan omia kokemuksiani ihan lyhyesti.

    Itsellä oli 160 senttiseen vartalooni kertynyt jo ennen raskautta n. 10 kg ylimääräistä (66kg->78kg), kun takana oli toipuminen uupumuksesta ja päivittäinen työmatkapyöräily 15km vaihtui muuton ja työn takia autoksi… Kuin huomaamatta! Kyllä tässä vaiheessa toivoi, ettei raskaus enää lisäisi kiloja, sillä haluaisin taas löytää juoksun uudelleen ja sitä varten hankittiin jo juoksurattaatkin valmiiksi. ;) Joulukuussa sain sitten ruokavalio-ohjeet kohonneen paastosokerin takia ja raskausdiabetestä seurailtiin kotona. Alkuviikkoina painoa tippui 6 kg kuukaudessa, vaikka söin edelleen ns. oikeaa ruokaa ja jätin vain herkut. Hyvällä motivaatiolla, omalla hyvinvoinnilla ja vauvan terveydellä on kyllä niin suuri vaikutus, etten koe joutuneeni mistään pahemmin luopumaan, eikä toisaalta mielitekojakaan ole ollut, kun keho on tottunut tasaiseen verensokeriin. Nyt painoa tosiaan 160cm/78kg ja täällä vauvakilojen alla onkin varsin paremmassa kunnossa oleva mamma, kuin raskauden alkaessa! :D Tsemppiä sinullekin viimeisiin päiviin, kohta mennään!<3

    • Hilla 28.6.2019 at 15:28 - Reply

      Moikka Sonja, ja kiitos, todella kiva kun kirjoitit myös tästä näkökulmasta. Että paino ei välttämättä edes nouse raskauden aikana, jos lähtöpaino on sellainen, että on varaa tiputtaa painoa raskauden aikana. Ja silloinhan niitä lisäkiloja ei edes toivo, jos lähtöpaino on jo sellainen, että siitä haluaisi päästä alaspäin. Nostan hattua sinulle ja onnittelen, ison duunin olet tehnyt raskausaikana. 💛😊 Koska kyllä tähän aikaan väsymystä ja voimattomuuttakin mahtuu. Olet kyllä panostanut omaan hyvinvointiin ihanasti ja varmasti kivempi lähtökohta synnytyksen jälkeen lähteä palautumaan, siihen juoksukuntoonkin ja juoksuvaunujen jatkeeksi. ☺️👍

      Uskon myös, ettei aiheesta varmastikaan paljoa löydy tietoa netistä. Toivottavasti sun neuvolassa osattu suhtautua asiaan järkevästi, ettei sen painon aina tarvitse nousta ja silti kaikki kunnossa. 💛

      En silti itse osannut tähän tekstiin asiasta kirjoittaa, koska ei ole omaa kokemusta ja itselläni tosiaan ollut sellaiset lähtöpainot näissä raskauksissa, että lisäpainoa vain on tullut ja kuulunee asiaan. Kuten varmaan aika monella, vaikka tämä toinen puolikin pitäisi huomioon ottaa. 👍

      Ihanaa kesän jatkoa ja kaikkea hyvää sun loppuodotukseen myös! Kiva kun tulit kirjoittelemaan kommentin. 🌞😊 /Hilla

Seuraa Instagramissa