Taidan tykätä arjesta, vaikka lomakin on ihanaa. Tällaisten pitkien pyhien ja vapaiden jälkeen sitä tuntee itsensä usein levänneeksi, mutta samalla jotenkin pysähtyneeksi, apaattiseksi ja kaikki voimansa antaneeksi. Nurinkurista. Tosiasiassa on vain liikkunut ruokapöydästä toiseen, avannut Kindereitä ja jutustellut perheen ja ystävien kanssa. Samalla tuntuu, että loma kesti ikuisuuden, ja yhtä aikaa pääsiäinen tuntui hujahtaneen hetkessä. Onko lomailu rankkaa? No näköjään.

Lomailu on rentouttavaa, mutta taitaa rentouttaa ihan liikaakin. hehe.