Yhteistyössä Jollyroomin kanssa.

Pyöräilyvaunun saapuminen on helpottanut meidän perheen logistiikkarumbaa, ihan ehdottomasti. Pyöräilyvaunulla hoituvat niin kauppa- ja päiväkotimatkat kuin myös mukavat retkilenkit tai jopa ihan hikiselkäiset pyöräilytreenit. Pyöräilyvaunusta on siis moneksi, mutta tärkein ominaisuus siinä on lapsen mukaan saaminen. Meidän vaunu on mallia North 13.5 Active Blue ja yksipaikkaisena. Samaa kärryä saisi siis myös kaksipaikkaisena. Tämä meidän kärry on parhaillaan hyvässä alessakin.

Hankimme meidän pyöräilyvaunun kesän alussa Jollyroomilta ja ehdimme jo ennen kesälomia pyöräillä sen kanssa päiväkotimatkoja. Kotioveltamme on päiväkotiin matkaa reilut kaksi kilometriä – vähän liikaa kävelemiseen, mutta ihan turha automatka, jos autolla ei muuten tarvitse minnekään mennä. Siksi pyörävaunu tuli kuin tilauksesta ja sen kanssa on hurruuteltu menemään useampaan otteeseen.

Pyöräilyvaunulla päiväkotiin, kauppaan ja lenkille

Päiväkotimatkojen lisäksi olemme käyneet vaunun kanssa ruokakaupassa ostoksilla. Lapsen kanssa vaunuun mahtuu ihan hyvin sellaiset arkiset ostokset: leipää, hedelmiä, maitoa ja jotain ruoka-aineksia. Varsinkin nyt kesäaikaan on ollut kiva polkea kaupalle, tehdä ostokset ja syödä lapsen kanssa jäätelöt kaupan pihalla.

Tykätään myös urheilla koko perheen voimin, aina kun se vain on mahdollista. Kaikkea liikuntaa ei voi yhdessä harrastaa, mutta esimerkiksi yhteiset pyörälenkit ja juoksulenkit hoituvat kärryn kanssa kivasti. Monesti jompikumpi meistä juoksee ja toinen sitten pyöräilee lapsen kanssa seurana. Silloin toinen saa vähän kevyemmän, palauttavan lenkin. Tärkeimpänä se, että saadaan vaikka työpäivän jälkeen illalla olla koko jengi yhdessä.

Me ollaan pidetty vaunun kuomua koko kesä täysin auki.  Sillä tavalla ilma vaihtuu kopassa ja kyytiläinen näkee paremmin myös vaihtuvia maisemia. Vaunun päällä on verkko sekä muovinen läpinäkyvä pressu, jonka saa käärittyä tarpeen tullen vaunun taakse. Lapsi tulee koko ajan siellä aikuisen takana suojassa, joten mun mielestä ei tarvitse miettiä sitäkään, että hyönteisiä esimerkiksi lentäisi vasten lapsen kasvoja.

Meidän pian kaksi vuotias lapsi viihtyy hyvin kärryn kyydissä, ainakin noin suurimmaksi osaksi. Ihan vaan pari kertaa on takaa kuulunut pieniä soraääniä ja siihenkin on useimmiten ollut syynä liian hidas vauhti tai pysähtyminen. Toisaalta joskus kotipihassa Pikkuässä ei millään haluaisi nousta kärrystä pois, mutta se taitaa mennä orastavan uhmaiän piikkiin. ;)