Tällainen hauska Julia Toivolan alulle laittama haaste kiertää parhaillaan blogeissa: Koti juuri sellaisena kuin se on. Muutamista blogeista näitä olen löytänyt ja ne ovat olleet itseasiassa aika kivoja. Miltä aidot, eläväiset kuvat kodeista näyttävät. Sellaiset kuvat, joita ei ole sommiteltu ja otettu harkituista kuvakulmista.

Meidän entinen koti, joka oli siis reilu 50 neliön kaksio, tuntui olevan koko ajan hujan hajan. Tässä uudessa kodissa on ollut alusta asti riittävästi kaappitilaa, jokaiselle oma huone ja siten mun mielestä myös kodin siitinä pitäminen on paljon helpompaa. Koti tuntuu jopa vielä jokseenkin tyhjältä. Autotalliin ja varastoon mahtuu ja työhuoneessa on paikka työjutuille. Lapsen leikkikalut pysyvät melko hyvin hänen huoneessaan, vaikka saa niitä toki koko kotiin levitellä.

Tässä meidän koti, näyttää kuvissa jopa liian siistiltä taaperokodiksi, mutta kun tässä pohdiskelen, niin ei meillä koskaan kovin hullunmyrskyä ole. Varsinkin Danielin ollessa kotona, hän on se, joka meillä paikkoja pitää kuosissa. Tämän viikon olen yksin kotona, joten koitan pärjätä. ;)

Koti juuri sellaisena kuin se on

Olohuone toimii tarkoituksessaan ja olen päättänyt, ettei noita isoja ikkunoita sittenkään peitetä millään verhoilla. Kokeilin jo paria eri verhoa, mutta totesin olevan paras ilman mitään. Mä en ainakaan ole vielä keksinyt verhoa, joka antaisi valon tulla sisään, ei peittäisi näkymää ja olisi silti paikkaan sopiva.

Pehmeät pellavalakanat best, ollaan nukuttu pellavaisissa koko kesä ja tulevaisuudessa aion hankkia vain pellavaisia vuodevaatteita. Kokeile, sitten tiedät mistä puhun. ;)

Eteinen ja kengät. Muutettiin viime lokakuussa, emmekä ole ehtineet tähän kehittää mitään kauniimpaa ratkaisua. Jossain vaiheessa sitten. Nyt se on tällainen epämääräinen kasa, vaikka eteisen kaapissa olisikin tilaa, mutta kun ei niitä sinne jaksa nostaa.

Rehellisyyden nimissä keittiön siivosin, en tätä kuvaa varten, mutta ruuanlaiton jälkeen muuten. Sitä ennen se oli aikamoinen kasa ruuanlaitoin jälkeistä tiskiä, ruokaa ja tavaraa. Keittiö elää meillä joka päivä sellasta siisti-sotkuinen-siisti-sotkuinen -kiertoa. Näin siistinä se on kuitenkin kivempi. Insta Storyn puolelle kuvasin eilen sen sotkuisemman vaiheen.