Huhheijaa kun tuntuu, että tämä joulukuu on mennyt hujauksessa. Juurihan me vasta avasimme joulukalenterista ensimmäisen luukun ja nyt huidellaan viimeistä viikkoa ennen joulua.

Lähestyvä joulu tarkoittaa myös samalla sitä, että työpäivät nykyisessä työssäni vähenevät ja perjantaina sitten päättyvät kokonaan. Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että joululoman aloitus paketoi samalla vuoden 2018. Päättyy tämä vuosi ja päättyy tämä työ ja ensi vuonna on edessä sitten uudet käänteet. Ja näin on hyvä. Tähän muutokseen olen jo saanut sopeutua tovin ja näyttää siltä, että ensi vuodesta tulee taasen kiinnostava. Täytyy myös luottaa omaan tekemiseen, kun yrittäjyydestä kysymys. :)

Viikonloppuna otin iisisti ja parantelin itseni silmätulehduksesta ja syksyn kolmannesta flunssasta. Ollaan hyvällä prosentilla kyllä kolattu tänä syksynä kaikkia tauteja meille: enterorokosta vatsatautiin, kuumeeseen ja silmätulehdukseen. Mutta jos tällä taktiikalla saisi sitten viettää joululoman ja uuden vuoden terveenä. Ainakin siihen on laskennallisesti ajateltuna paremmat todennäköisyydet tällä tavalla kun tauteja on varastossa.

Tänään illalla menen reippaalle kävelylle ja otan Pikkuässän vaunuihin istumaan lampaan taljan päälle. Hän saa samalla vaihtaa kanssani päivän kuulumisia ja kertoa mitä päiväkodin pikkujouluissa tänään tapahtui ja oliko tonttupuuro hyvää. Samalla toivottavasti karistan viimeiset nuhat nenästäni. :) Sitten laitetaan taas illaksi takkaan tuli ja lapsen nukahdettua taidan paketoida pari lahjapakettia.

Joululahjahankinnat ovat olleet tänä vuonna varsin maltilliset ja perheen kanssa sovimmekin, että jotain pientä käytännöllistä vain. Löysin mun sisaruksille pienet kivat lahjat, sen verran voin jo paljastaa, että suomalaista designia ovat. Uskon niid