Aloittelija kasvimaalla – mitä opin tänä kesänä?

Jo muutaman vuoden minua on houkuttanut hyötypuutarhan ja kasvimaan perustaminen sekä kasvihuoneen pystyttäminen. Mahdollisuudet kasvoivat huomattavasti kun parisen vuotta sitten muutimme nykyiseen paritalokotiimme, jonka tontilla on tilaa viherpeukalon temmeltää. Viime keväänä sain toivomani kasvihuoneen lahjaksi täyttäessäni 30 vuotta. Ja siitä se sitten lähti: opetteleminen, kokeileminen ja vimmattu googlaaminen milloin mistäkin hyötypuutarhaan ja kasvien hoitoon liittyvästä.

Nyt päätin kirjoittaa tällaisen listan, mitä aloittelija oppi kasvimaan laittamisesta ensimmäisenä kesänä? Oppeja, joita olen laittanut korvan taakse ensi kesää varten ja mielelläni jaan niitä teillekin. Kuvasaldo kasvimaalta jäi laihaksi, sillä heinäkuussa kaiken ollessa upeimmillaan minä oleilin vahvasti vauvakuplassa, eikä kasvimaan kuvaaminen paljoa kiinnostanut. Kuvituksena saa siis toimia keväiset ja syksyiset kuvat. Korostan vielä, että nämä seuraavat jutut eivät ole puutarhurin oppeja, vaan bloggaavan, aloittelevan viherpeukalon omia kokemuksia. 🙂

Aloittelija kasvimaalla – mitä opin tästä kesästä?

Palkitsevaa ja rentouttavaa puuhastelua

Kasvimaalla ja ylipäätään pihalla puuhaaminen on minulle hyvin rentouttavaa. Siinä helposti ajantaju katoaa ja hetken päästä huomaa puolitoista tuntia tusanneensa sitä sun tätä. Oli palkitsevaa kesän mittaan nähdä työnsä tulos, kun maasta kasvoi milloin mitäkin. Kesällä oli ihanaa valmistaa salaatti oman maan aineksista. Herkullista!

Kokeilemalla oppii

Kokeilemalla oppii, ja luonteeltani olen sellainen tekemällä oppija. En ole se, joka lukee ohjeet tunnollisesti läpi, vaan olen enemmänkin se, joka tarttuu lapioon ja alkaa duunata. Noh, jotain yritin kyllä opiskellakin netistä, esimerkiksi tomaatin, kurkun ja perunan kasvattamista. Sanoisin kuitenkin niin, että jos hyötypuutarhan perustaminen kiinnostaa niin siitä vaan kokeilemaan ja oppimaan.

Määrä korvaa laadun vai toisinpäin?

Tähän kesään lähdin ajatuksella, että määrä korvaa laadun. Halusin selvittää, että mitkä kasvimaan kasvit ovat helppoja ja mitkä niitä vaikeampia. Maassa oli lopulta 30 lajiketta ja meinasin jossain vaiheessa ollakin helisemässä niiden kanssa. Kasveja oli lopulta vähän liikaakin. Ensi kesänä vaihdan taktiikkaa ja panostan laatuun. Valitsen ne kasvit, joiden kanssa tänä kesänä onnistuin parhaiten.

Näissä onnistuin!

Salaatit, kurkku, peruna, porkkana, kurpitsat, pavut ja pinaatti olivat mielestäni helppoja näin aloittelijalle ja sainkin niistä hyvät sadot. Ensi vuonna teen vain joitain pieniä viilauksia: esimerkiksi pavuille enemmän tilaa ja tukikepit, kurkuille paremmat tuet kasvihuoneessa.

Näissä epäonnistuin!

Oli myös kasveja, jotka koin vaikeiksi. Kaalit jäi kooltaan mitättömiksi ja ne pienimmätkin meni ötököiden ruuaksi. Siemenestä kasvatetut sipulit jäi pieniksi, kuulemma sipulia voi kasvattaa sipulistakin. Yrtit ovat vaikeita, ensi kesänä ostan niistä vain valmiiksi kasvatettuina ja jatkan omalla pihalla. Punajuuret jäivät pieniksi. Herneet olisivat tarvinneet kasvaakseen tukikeppejä. Paprikasta ei tullut mitään. Tomaateissa onnistuin ja epäonnistuin – niitä tuli heinäkuussa paljon, mutta vauvakuplassa unohdin tukea niitä ja sittenhän ne romahti eräs yö kasvihuoneen lattialle.

Syyskuinen ylikasvanut ja metsittynyt kasvihuone.Pinaatti röyhyää alimpana.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannata kasvattaa siemenestä asti itse

Opin erityisesti sen, että kaikkea ei kannata kasvattaa siemenestä asti itse. Ensi keväänä haen valmiita taimia taimitarhalta ja jatkan niiden kasvattamista kotona. Taimikasvatus oli aikamoinen show ja lopulta kaikkea tuli liikaa. Espoossa on esimerkiksi Överbyn taimitarha.

Harvenna ja kitke!

Harvenna ja kitke, siinä minun on petrattava ensi kesänä. Porkkanat kasvoivat hienosti, mutta suurimmasta osasta tuli vinoja ja vänkyröitä, koska ne kasvoivat liian lähellä toisiaan ja osittain kietoutuivat toisiinsa. Ehkä pari suoraa porkkanaa mun kasvimaalla. Hehhee! Olin kyllä tietoinen harventamisesta, mutta raskausvatsan kanssa en jaksanut sitä kunnolla tehdä. Nyt syyskuussa ymmärrän, miten tärkeää se olisi ollut.

Harventamattomat porkkanat ovat persoonallisia 😉

Kasvihuoneeseen oikeat kasvit

Kasvihuoneessa on keskikesällä lämmintä ja kosteaa. Kaikki kasvit eivät sellaisessa viihdy ja siksi sellaisia kasveja ei pidä kasvihuoneeseen laittaa. Tomaatti ja kurkku viihtyvät kasvihuoneessa, mutta esimerkiksi pavuille se oli väärä paikka. Pavut siirrän ulos kasvulaatikoihin ensi kesänä.

Huomasin muuten, että nyt syksyllä kasvihuoneita on monessa paikalla alessa. Esimerkiksi Bauhausin kasvihuoneet.

Omat suosikit

Omia suosikkejani olivat ehdottomasti upeat salaatit, jotka maistuvat paremmilta kuin kaupan salaatit. Myös kurkku yllätti helppoudellaan ja suurella sadolla. Pinaattiakin tuli paljon ja sitä olen hyödyntänyt ruoanlaitossa.

Ihanat vaikeat yrtit

Yrtit ovat ihania, mutta ei ihan helppoja – ainakaan mun kokemuksella. Esimerkiksi basilika on yllättävän vaikea saada pysymään hyvänä. Ehkä sen paikka olisikin lämmin kasvihuone?? Kaupan yrtit ovat onneksi niin hienoja ja hyviä, että niillä pääsee hyvin alkuun. Ensi kesänä oikaisen ja ostan valmiit yrtit kaupasta ja jatkan niiden kasvattamista omalla maalla.

Enemmän multaa kasvilaatikoihin

Kasvilaatikot hankin keväällä Biltemasta ja tykästyin niihin. Laatikoita voi pinota päällekkäin, jolloin myös juuresten kasvattaminen onnistuu niissä. Opin kesän aikana sen, että multa menee kokoon ja loppukesästä multakerros oli porkkanoille liian matala. Kasvilaatikon alta voi kaivaa maata ensin pois, jolloin multaa mahtuu laatikkoon enemmän. Ensi kesänä sitten.

Lannoituksen salat?

Olin hankkinut paria eri luomulannoitetta, muuta niitä käytin lähinnä kasvihuoneen kasveille – tomaatille ja kurkulle. Tätäkin aihetta pitäisi hiukan opiskella lisää – tarvitseeko hyvä multamaa ylipäätään lannoitetta?

Puutarhanhoito käy urheilusta

Kasvimaalla ja puutarhassa puuhaaminen on sellaista kevyttä liikuntaa ja lihaskuntoa vaativaa työtä. Keväällä loppuraskaudessa kyykkiminen, kaivaminen ja puuhaaminen teki tosi hyvää ja piti lihaskuntoa yllä kivalla tavalla. Näin syksylläkin puutarhassa on taas kaikenlaista tekemistä, kun järkkäilee paikat kuntoon ennen talven tuloa. Pienten lasten kanssa tulee muutenkin ulkoilua pihalla, niin samalla voi laittaa myös näitä juttuja.

Rosamundaa on paljon tuolla mullan alla vielä.

Lisää kukkia ensi kesänä

Ensi kesänä kasvatan enemmän kukkia. Mikä onkaan parempaa kuin saada kesän mittaan kukkia maljakkoon omalta pihalta? Daaliat olisivat kauniita, samoin syksyiset auringonkukat! Pioni on myös ehdoton lemppari kukissa.

Opin arvostamaan kasviksia ja ylipäätään ruokaa yhä enemmän

Lopuksi on sanottava vielä yksi oppi. Nimittäin se, että arvostan kasviksia, juureksia ja ylipäätään ruokaa taas himpun verran enemmän. Kuinka helppoa nykypäivänä on astella kauppaan ja hankkia sieltä kasvikset mihin aikaan vuodesta tahansa. Itseasiassa se on niin helppoa, että se voi kääntyä itsestäänselvyydeksi. Tämä oli muistutus itselleni, että ruokaa pitää arvostaa ja sen takana on paljon työtä. Mikään ei voita esimerkiksi makean porkkanan makua, jonka voi napata tuosta takapihalta tuoreena suuhun. Kaikki hyvä ei tarvitsekaan aina olla helppoa.

Sellaisia multasormisia ajatuksia tähän iltaan!

-Hilla

Instagramissa @hillasblog.

You may also like

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *