Lueskelin aamulla muutamia blogeja ja Kestävyyttä pintakaasulla -ryhmässä eteeni ponnahti Anni Liukan blogiteksti, jonka aiheena oli Liikkuva nainen ja kuukautiset. Viime aikoina kilpauimari ja ammattiurheilija Jenna Laukkanen on avannut keskustelun naisurheilusta ja kuukautisista. Siitä, miten aihe on nykypäivänä edelleen osittain tabu, eikä asiasta puhuta niin paljon kuin voisi. Me Naiset kirjoitti samaisesta aiheesta täällä.

Blogiani lukee moni nainen, nuori nainen, äiti, urheileva nainen ja miksei toki miehetkin. Blogini on siis oivallinen paikka nostaa kuukautiset aiheena pöydälle ja madaltaa yhden blogitekstin verran kynnystä puhua kuukautisista. Koska aiheen ei tarvitse olla tabu, ei kilpauimareille, ei nuorille, eikä muillekaan. Siitä voi puhua asian varsinaisella nimellä, kuukautiset.

Kolme vuotta sitten blogini alkumetreillä en olisi varmaan kehdannut kirjoittaa blogiini kuukautisista. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, elämässä ja naiseudessani, minkä vuoksi kirjoitan oikein mielelläni tästä aiheesta blogissani. Vaikka joillekin aihe voi edelleen olla hyvin yksityinen, on hyvä, että siitä puhutaan ja kirjoitetaan. Kysymys on kuitenkin yhdestä maailman normaaleimmasta asiasta.

Ensimmäinen gynekologilla käynti joskus nuorena tuntui minustakin varmaan jollain tapaa kiusalliselta, mutta nykyään suhtaudun lääkärikäyntiin miltein samalla tavalla kuin auton vuosihuoltoon. Ei nyt ihan, mutta you know. Raskauden ja synnytyksen jälkeen moni asia naiseuteeni liittyen muuttui vielä entistä normaalimmaksi.  Raskauden aikana kävin läpi kaikki tarkastukset, neuvolat, perhevalmennukset, synnytysvalmennukset ja lopulta synnytyksen sekä palutumisen. Kaiken viime aikoina kokemani jälkeen tuntuu jopa ihmeelliseltä, että kuukautiset ovat tabu. Ovathan ne edellytys maailman kauneimmalle asialle, uuden elämän alulle.

Ennen raskautta minulla oli useamman vuoden ajan hormonikierukka, minkä vuoksi minulla ei ollut muutamaan vuoteen ollenkaan kuukautisia. Sehän on yksi hormonikierukan plussapuolista, vaikka jonkun korvaan saattaa kuulostaa epänormaalilta. Urheileminen ja elämä oli helppoa kun ei ikinä tarvinnut miettiä, milloin kuukautiset tulevat tai menevät, tai osuvatko ne puolimaratonin tai ulkomaan matkan kanssa päällekkäin. Sen suhteen annan hormonikierukalle hyvät pisteet, joskin se osaltaan lisäsi hieman epäpuhtautta ihollani (miinus).

Elämä oli hormonikierukan kanssa tosi ihanaa ja vaivatonta, nautin todella ajasta ilman kuukautisia. Hormonikierukan poiston jälkeen kuukautiset palasivat minulla säännöllisiksi kuukaudessa ja pian sen jälkeen olinkin jo raskaana. Raskausajan kuukautiset olivat poissa (tietenkin), ja jonkun aikaa vielä imetyksen aikana sain nauttia siitä, ettei kuukautisia ollut (täysimetys pitää kuukautiset useimmilla poissa ja joillain jopa osittaisimetyskin). Kokonaisuudessaan olin siis ilman kuukautisia monta vuotta putkeen.