Onnellisuuteen on oikotie, sanoisin. Onnellisuuteen oikotie on siinä, että osaa nähdä oman elämän rikkaudet, eikä haikaile kaiken aikaa jotain enemmän. Onnellisuus on loppujen lopuksi pieniä asioita.

Omaan onnellisuuden kokemukseeni on ollut positiivista vaikutusta menneellä vuodella ja äitiyslomalla. Vaikka äitiysloma onkin omalla tavalla vauvan hoidon osalta kiireistä aikaa, on mennyt vuosi antanut minulle mahdollisuuden myös pysähtyä ja miettiä mitä minä haluan.

Omille ajatuksille on ollut aikaa, olen vaunulenkeillä pyöritellyt ajatuksia mielessäni ja miettinyt, mikä elämässäni on hyvää juuri nyt.

Olen saanut kokea menneen vuoden aikana äidiksi tulon, olen kokenut onnistuneeni siinä ja saanut siitä ihan älyttömästi voimaa ja onnellisuutta. Sekin on osa onnellisuuden kokemusta.

Työ on iso osa elämää. Vietämmehän työn parissa kolmasosan jokaisesta vuorokaudesta. Äitiyslomalla olen ehtinyt tehdä pohdintaa sen suhteen, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Missä minä olen hyvä, mitkä ovat vahvuuksiani ja millaisissa tehtävissä viihdyn työrintamalla ja saan energiaa päiviini sitä kautta. Olen saanut kokeilla myös yrittäjyyttä oman toiminimen kautta nyt äitiysloman aikana ja sekin on lisännyt jollain tavalla onnellisuutta. Olen yrittäjähenkinen ihminen, siksi on ollut todella hienoa huomata, että oman yrityksen pyörittäminenkin voisi olla joskus myöhemmin tulevaisuudessa mahdollista. Ei sitäkään vaihtoehtoa tarvitse sulkea pois.

Olen onnellinen siksikin, että minulla on rakastava mies rinnalla kulkemassa elämää kanssani. Parisuhde on iso osa onnellisuuttani. Vauvavuosi ei ole ollut kaikista helpoin vuosi, mutta se on kasvattanut meitä ja yhdistäny