Yhteistyössä R-Collection.

Vajaan viikon päästä lauantaina juhlitaan koulujen päättymistä ja valmistuvia oppilaita ja opiskelijoita. Se on monelle pitkään odotettu päivä, palkinto koko vuoden uurastuksesta ja työnteosta. Se on jollain tavalla kevään ja kesän taitekohta kun kesälomat alkavat ja koulut päättyvät.

Mekin olemme saaneet kutsun erään ihanan, fiksun ja filmaattisen nuoren naisen ylioppilasjuhliin. Pääsemme jälleen nostamaan maljan tämän kevään ylioppilaalle ja valkolakille, juhlimaan hänen kanssaan isoa päivää, jonka jälkeen maailma on taas uudella tapaa auki ja täynnä jatkosuunnitelmia. Uusia polkuja.

Valmistuin itse ylioppilaaksi keväällä 2008, siitä on tänä vuonna 10 vuotta. Muistan edelleenkin hyvin niitä fiiliksiä, joita siihen päivään ja kevääseen liittyi. Ensinnäkin, tärkeimpänä, ylioppilaaksi valmistuminen. Se oli niin helpottavaa kun sai kuulla kaikkien aineiden menneen läpi, vaihtelevin arvosanoin.

Äidinkieli oli ainoa aine, josta kirjoitin laudaturin ja olin siitä niin onnellinen. Pidin kirjoittamisesta, pidin tekstitaidon tehtävistä ja esseiden rakentelusta. Muistan hyvin sen, kun kirjoitin kuulakärkikynällä esseetäni puhtaaksi ylioppilaskirjoituspäivänä, käytin äidinkielen yo-kokeeseen lähes koko kuusi tuntia.

Muistan edelleen ylioppilasjuhlia edeltäneen viikon. Leivoimme, laitoimme ja siivosimme kotia. Hankittiin yo-juhlamekko, minä valitsin sellaisen tyköistuvan kotelomekon, joka oli ruskeaa satiinia. Mielenkiintoinen valinta, mutta se oli silloin mielestäni todella kaunis. Löysimme sen Helsingistä sen jälkeen, kun olimme kolunneet läpi kaikki kaupat Lahdessa. Silloin ei ollut vielä tapana hankkia verkkokaupoista. Nykypäivänä suurin ongelma on enemmänkin valinnan vaikeus. Millaisen mekon sitä päälleen pukisi? Minkä mekon valita suuresta valikoimasta?