15 asiaa, joita et ehkä tiennyt minusta

1/ Projektiluontoinen työ ja tietynlainen muutos sopivat minulle. Rakastan tehdä hommia tehokkaasti ja sitten ottaa rennosti ja leppoisasti. Tehokkaimmillaan saan tehtyä asioita hyvää vauhtia ja to do-lista vähenee, mutta samaa kaavaa seuraava työ ei ehkä olisi niin mua varten. Joskus suunnitelmat muuttuvat tahtomattaan, joskus omasta tahdosta – omasta mielestäni sopeudun hyvin muutokseen ja vähän sitä haluankin.

2/ Toinen nimeni on Kukka.

3/ Suhteeni rahaan, säästämiseen ja talouteen on muuttunut lapsen syntymän jälkeen. Olen toki aina ollut tarkka rahoistani, mutta nykyään uutena osapuolena on vielä lapsi. Lukioikäisenä lähdin shoppailemaan kaupungille, vaikken välttämättä tarvinnut mitään. Nykyään kaupungilla pyöriminen on melko vähäistä, monestakin syystä. Menen ostoksille lähinnä tarpeen mukaan, vaikka välillä päätön kaupungilla haahuilu onkin rentouttavaa.

4/ Edelliseen liittyen verkkokauppaostokset ovat minulle haastavia, sillä haluan usein tuntea materiaalin, nähdä tuotteen livenä ja sovittaa vaatteita. Ostan aika vähän verkkokaupoista. Jos en ole varma tuotteen sopivuudesta jää se verkosta ostamatta. En nimittäin jaksa sitä palautus/vaihtorumbaa!

5/ Olen visuaalinen ihminen ja muistini perustuukin tosi usein kuviin, kasvoihin, väreihin ja tunteeseen. Yksittäisten nimien tai numeroiden muistaminen on mulle vaikeaa, mutta välillä muistan äärimmäisen tarkkaan, miltä jossain paikassa joskus vuosia sitten näytti, mitkä vaatteet henkilöllä oli tai minkä värisellä autolla joku ajoi. Päässäni on tavallaan valokuvia monista tilanteista, joihin voin palata ajatuksissani. Mieheni taas muistaa nimiä ja yksityiskohtia, hänen kanssaan ollaan ihan yö ja päivä.

6/ Olen extrovertti ja introvertti samassa paketissa. En usko siihen, että ihmisiä voidaan luokitella täysin kumpaankaan luokkaan. Joissain tilanteissa olen avoin, puhelias ja sosiaalinen, joissain tilanteissa rauhallinen, vetäytynyt ja ujo. Töitä rakastan tehdä hiljaisuudessa, keskittyneesti, joten avokonttoreissa valitsen mielelläni hiljaisimman paikan. Olen sekoitus kumpaakin extroa ja introa!

7/  En osaisi kuvitella hiustenpidennyksiä tai ripsienpidennyksiä itselleni. Suoraan sanottuna ne näyttävät harvalla hyviltä tai aidoilta. Useimmilla melko teennäisiltä ja kummallisiltakin – mun mielestä siis. Useimmiten huomaan henkilön ulkonäöstä aika pian, jos hänellä on ripsienpidennykset. Eikä siinä mitään väärää ole, mutta itselleni en vain osaisi kuvitella tekoripsiä. Eikä tämä ajatus liity vain ulkonäköön. Olisi outoa, että silmissäni olisi jotain ylimääräistä kiinni liimalla. Kynsien pidennykset vielä ehkä menisi, mutta käytännössä eivät nekään. Heh!

8/ Nukun villasukilla ja paksulla peitolla kesät talvet, yöllä pitää olla lämmin. En voisi kuvitellakaan nukkuvani alasti.

9/ Mulla on kaikenlaisia unelmia, joita välillä pohdiskelen, vaikka hyvin tiedän, ettei kaikki niistä todellakaan toteudu. Yksi unelma olisi esimerkiksi hankkia ihana kartano kauniilla luonnollisella pihapiirillä maaseudulta ja tehdä siitä jokin hyvinvointihotelli tai -keidas. Sinne voisi tulla nauttimaan, lataamaan akkuja ja viettämään hyvinvointipäiviä esimerkiksi viikonloppulomalle kumppanin tai ystävän kanssa. Olisi ihanat huoneet, herkullinen aamupala, spa-hoitoja ja ulkona aktiviteettaja, joogaa, PT:n vetämiä treenejä ja kaunis pihapiiri tehdä kävelylenkkejä. Mutta juu, ne rahat siihen kartanoon vielä puuttuvat! Kuinkas ollakaan.

Olen ollut kesätöissä puistossa, missä yksi tehtäväni oli kerätä levää pois lammesta.

10/ Olen ollut 24 h ABC:llä, Prismassa ja Hesburgerissa kesätöissä. Olen ollut kesätöissä puistossa, missä yksi tehtäväni oli kerätä levää pois lammesta. Soudin soutuveneellä ja nostelin levää veneen kyytiin, tunnista toiseen. Mutta sekin oli kivaa ja tykkäsin siitä sinä kesänä! Nuorena on tullut tehtyä kaikenlaista.

11/ Vaikka voittaisin lotossa, en lopettaisi töiden tekemistä. Jos voittaisin lotossa, perustaisin erilaisia yrityksiä, ihan vaan siksi, että voisin nähdä mitkä ideat toimisi käytännössä.

12/ En osaa laulaa. Enkä muutenkaan ole mitenkään musikaalinen. Musiikki on ollut minulle lähes aina vain taustamusiikkia. Tosi musikaalisten ihmisten on varmasti vaikea ymmärtää tätä. Se on vähän sama juttu, kun sohvaperuna miettii, miten joku voi rakastaa maratooneja. 😀 Niinpä!

13/ Tykkään ruuanlaitosta, jos mulla on kunnolla aikaa. Kiireessä arki-iltoina tehtävä kotiruuan hämmentäminen ei ole suosikkipuuhaani. Se on vain homma, joka pitää tehdä! Siksi mieheni laittaakin meillä enemmän ruokaa.

14/ En tykkää sillistä, hillosipuleista tai anjoviksesta.

15/ Haluaisin päästä useamman päivän vaellukselle Lappiin, kun luonnossa on hienoin ruska. Sitä olen halunnut viimeiset about 15 vuotta, mutta milloin syksyllä on viikko aikaa lomailla? Ehkä joskus… 🙂

Olisi kiva tietää muutama asia sinustakin. Kirjoita vaikka 3 asiaa itsestäsi kommentilla, saisin vähän tietää, millaisia tyyppejä siellä juttujani lukee. <3

Kivaa perjantaita kaverit!

-Hilla


Tekstin kuvat ottanut Taika Oja.

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog

Twitterissä @hillasblog

Bloglovin @hillasblog

Pinterstissä @hillasblog

Bloglovin @hillasblog

 

+16

You may also like

15 kommenttia

  1. Täällä toinen villasukilla nukkuja! Olen saanut tästä ihmettelyjä kerta toisensa jälkeen, kun muita ne tuntuvat nukkuessa ahdistavan vietävästi. Ihanaa huomata etten ole ainoa 😉

    0
  2. Täällä myös yksi joka on ollut töissä apsilla ja Prismassa 😉 hyviä työpaikkoja😊

    0
  3. Ah, listauksia on AINA kiva lukea (etenkin tälläisen lista-ihmisen mielestä :D)
    -Itse olen myös sekoitus ektro- ja introverttiä: koska työni on hyvinkin sosiaalista, en illaksi pahemmin kaipaa muuta kuin miehen ja koiran seuraa – ja lenkillekin lähden korkeintaan koiran kanssa. Tarvitsen päivittäin yksinoloa, jotta ”jaksan” olla sosiaalinen.
    – Olen pienestä pitäen nukkunut parhaiten saaristossa ja veneessä. Tämä lienee seuraus sille, että vietin koko lapsuuteni perheen kanssa veneillen siinä missä moni muu kävi ulkomaanmatkoilla.
    – Suosikkiruokani kautta aikain on makaronilaatikko, mutta vasta viime kerralla (kuinka monta vuotta sitä on harjoiteltu?) se onnistui ekaa kertaa niin, että olin tyytyväinen makuun ja koostumukseen. Syy siihen, etten onnistu laatikoitteni kanssa juuri koskaan on se, että alan yleensä tekemään ruokaa silloin kun nälkä jo vaivaa, mutten suostu syömään ”ruoanlaitto-voileipää” pahimpaan nälkään, eikä silloin ole aikaa haudutella pannuja ja laatikoita 😀

    0
    1. Heippa Jossu, meidän luonteissa taitaa olla vähän samaa. Hyvin sanottu tuo: Tarvitsen päivittäin yksinoloa, jotta ”jaksan” olla sosiaalinen. 😀 Niin se ehkäpä just on.

      Saaristossa, merellä tai järven rannalla tulee kyllä parhaat unet, tunnistan tuon. Se on varmaan se raikas ilma ja tasainen rauhoittava ääni. Lapsena muistan nukkuneeni veneessä ja se tasainen moottorin ääni oli unettavaa. Heh!

      Makruloota on parasta, vaikka siitä tuleekin joka kerta vähän erilaista. Kiva Jossu kun kerroit muutamia juttuja itsestäsi! <3

      0
  4. Moi Hilla ja kiitos kivasta blogista, en olekaan varmaan aiemmin kommentoinut vaikka olenkin seuraillut jonkin aikaa!
    Tässä kolme juttua musta:
    – Mä nukun villasukat jalassa, mutta muuten alasti 😅
    -Unelmana on, että olisi oma pieni hevostalli omalla pihalla. Olisi vaan se oma iso piha ensin…
    -Olen hulluna kauniisiin paperitavaroihin, ja erilaisia vihkoja ja muistikirjoja on vähän liiaksikin kotona. Mutta kun pitää voida kirjoittaa listoja!

    -Henrietta

    0
    1. Moikka Henrietta!

      – Sulla hyvä yhdistelmä nukkumis”asuna”. 😀
      – Ihana unelma sulla!! <3
      - Listat ja vihkot, ymmärrän sinua. 😉

      Kiva kun jätit kommentin, tuuhan uudelleenkin jättämään. 🙂 Ja mukavaa kesän jatkoa!

      0
  5. Ensimmäinen totuus on, että bongasin blogisi tyttärenne syntymän aikoihin ja ajattelin taas lukevani blogia, jota kirjoittaa itseään täydellisenä pitävä superatleeti. Oikein ärsytti! Silti jatkoin lukemista, koska juoksu ja perhe-elämä olivat kiinnostava aihealue. Miten nopeasti huomasinkaan olevani täysin väärässä! Kirjoitat rehellisesti ja vaikutat täysin jalat maassa -ihmiseltä. Sinulla on samaistuttavia mielipiteitä ja kaunis tapa ilmaista asioita. Ihana blogi ja ihana kirjoittaja! On loistavaa huomata olevansa väärässä!

    Sen lisäksi, että olin väärässä blogistasi olin väärässä myös nykyään lähimmästä ystävästäni. Ensimmäisen kerran tavatessamme pidin häntä ikävä ja sellaisena vähän parempana ihmisenä, joka ei kanssaihmisistään välitä. Tietenkin olin mitä suuremmissa määrin väärässä. Rakastan kertoa tätä tarinaa kaikille.

    Olen onnellinen omaan elämääni ja uskon, että tärkein avain on olla kiitollinen kaikesta. Voisin toki toivoa lisää rahaa, fitimmän ulkomuodon ja vaikka mitä, mutta totuus on että minulla ja miehelläni on hyvät työt, pieni ihana poika, oma koti, riittävä terveys ja rahaa ostaa kaupasta mitä halutaan. Pidän myös rahallisena tavoitteena sitä, ettei ruokakaupassa koskaan tarvitse valita mihin rahat riittävät vaan voi valita mitä haluaa. Miten täydellinen elämä?

    Ihanaa kesää sinulle ja perheellesi! Bonustotuus on etten ikinä jätä kommenteja saati kirjoita tällaisia avautumisia. Kerta se on ensimmäinenkin.

    0
    1. Heippa Jeva ja kiitos kun jätit kommentin. Olipa kiva kuulla sinusta ja millaisia ajatuksia siellä voi lukijanakin käydä läpi, kun ”tutustuu” bloggaajaan blogin/somen kautta. Urheilu ja liikunta ovat aina olleet iso osa mun elämää, mutta siihen kuuluu niin paljon muutakin, ja siitä muutakin haluan tuoda esille. Niitä elämän kaikkia värejä, mahdollisimman aidosti. Tottakai blogissa useimmiten tuo esille niitä positiivisia ja hyviä asioita, joten eihän tämä tietenkään koko totuus elämästä ole, yksi osa. Mulle on aina ollut tärkeää myös se, että teen itseninäköistä juttua. <3

      Teidän perheen elämä kuulostaa just niin onnelliselta ja mukavalta. Oikeestihan ihminen ei tuon enempää tarvitse, kun on perhe, koti, ruokaa ja mukava työ, mistä tienata leipänsä, niin siinähän sitä on kaikki. Se onkin vaan monesti se, miten asioihin suhtautuu tai miten asioita ympärillään näkee. Onko minulla vai puuttuuko minulta? 🙂

      Ja hienon taidon olet myös oppinut, joskus itselleen on myönnettävä, että olikin väärässä. Mutta ei sekään haittaa.

      Mukavaa kesän jatkoa teidän onnelliselle perheelle! Ja tule ihmeessä jättämään kommenttia jatkossakin. 🙂

      0
  6. Heippa Hilla!
    Kolme asiaa itsestäni:
    -olen lukenut blogiasi ikuisuuden, mutta en ole koskaan kommentoinut. Nytpä ajattelin tehdä sen 🙂
    -odotan esikoistani ja loppusuoralla ollaan. Kahlasin eilen kaikki kirjoittamasi postaukset raskaudesta ja odotuksesta. Aktiivinen elämäntapasi raskausaikana on niin inspiroivaa. Itsekin olen pystynyt urheilla aika normaaliin tapaan läpi raskauden, nyt ottaakin koville kun on pakko hidastaa vähän vauhtia ja kuunnella kroppaa, ettei vauva ihan lenkkipolulle syntyisi.
    -mun mies on ihan samannäköinen kuin Daniel 😀 on pitänyt pari kertaa näyttää hänelle kuviasi ja ollaan naurettu, että kaksoisolentoja on todellakin olemassa 😀

    Kiitos ihanasta blogista! Tätä on aina ollut ilo lukea!

    -Iida

    0
    1. Moikka Iida,

      Olipa hauska kommentti, ja ihana kun jätit sen ensimmäisen kerran. Mä tulen niin iloiseksi teidän lukijoiden kommenteista, kun kuulen vähän, ketä siellä on. 🙂

      Onnea esikoisen loppuodotukseen, pian on teillä ihana nyytti sylissä. <3 Kyllä raskaus voi hyvin olla aktiivinen, mutta loppuvaiheessa saa hyvällä omalla tunnolla ottaa jo vähän rauhallisemmin. 🙂

      Nyt kun kerroit, että miehesi on ihan Danielin näköinen, niin mielenkiintoni kyllä heräsi. Olisi hauska nähdä tämä yhdennäköisyys. 😀

      Kiitos kun tulit lukijaksi ja ihanaa kesää teille ja pian kasvavalle perheelle. 🙂

      0
      1. Hehe, tullaan nykäisemään hihasta, jos satutaan törmäämään teihin. Mekin hengaillaan nimittäin aika usein Jeppiksessä 😉
        -Iida

        0
  7. Moikka 🙂 Ajattelin kommentoida ensimmäistä kertaa. Luin blogiasi enemmän kun kirjoitit enemmän treenaamisesta kun se kosketti minua enemmän, mutta kirjoitat niin ihanalla tyylillä ja olet taitava valokuvaaja ja sommittelija, joten luen mielelläni myös perhe elämästäsi.

    -Unelmani olisi päästä farmaseutiksi ja apteekkiin töihin, sillä rakastan olla avuksi ja varsinkin palvella mummoja, joita reseptipuolella varmasti on enemmän. Siitä huolimatta, että olen kova jännittäjä ja mielelläni vietän aikaa itsekseni. Pitäisi vaan ensiksi päästä sinne kouluun.
    -Rakastan jokaista vuodenaikaa eikä mikään sää ole este lenkkeilylle. Vaikka sadesää ja kylmyys eivät kuulu suosikkeihin, niin oikeanlaisilla varusteilla jokaisesta säästä pystyy nauttimaan. Siksi en siedä ihmisiä, jotka jatkuvasti valittavat säästä kun sille ei mitään mahda.
    -Olen todella ujo ja jännitän sosiaalisia tilanteita, sillä kouluaikana olin koulukiusattu. Siitä huolimatta juoksu- ja koiratapahtumissa olen sosiaalinen ja menen rohkeasti puhumaan ihmisille. Siinä auttaa kun voi puhua mielenkiinnon kohteista ja jos ei juttelu suju, niin ei ole myöskään mikään pakko puhua.

    0
    1. Heippa Jenni ja ihana kun kommentoit! Varmasti et ole ainoa, joka on ehkä kokenut, että äiti ja vauva hömppää on ollut blogissani viime aikoina liikaa, mutta sellaista se elämä on. Päiväkirjamaista blogiaan kirjoittaa niistä aiheista, jotka sillä hetkellä eniten koskettavat. Ja mitä elämässä yleensäkään tapahtuu. Mutta jos nyt enemmän myös liikuntaa ja treeniäkin… 🙂

      Kivat asiat kerroit itsestäsi, kiitos että jaoit ne kanssani. Farmaseutin työ voisi olla hyvinkin mielenkiintoista, sitä kohti vaan, jos siltä tuntuu. 🙂

      Vuodenajat ovat tosiaankin vain varustuskysymys. 🙂

      Ihana, että olet löytänyt paikan, missä on helppo tavata ihmisiä ja jutella kaikesta tai olla juttelematta. Tee ihmeessä enemmän vaan just niitä juttuja, joista sinä tykkäät. Minkä parissa sinä viihdyt. Iso halaus koulukiusatulle, jättää arvet, mutta onneksi pääset hienosti eteenpäin. <3

      Iloista kesää sinulle ja jätä kommentti toistekin. 🙂

      0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *