Yhteistyössä Jollyroomin kanssa.

Meidän elo taaperon kanssa on parhaillaan aika tasaista, mukavaa, mutta sitäkin vauhdikkaampaa. Tuntuu siltä, että meidän kotona asuu jo aika ”iso” tyyppi, jonka kanssa voi hieman jo keskustella, kysymyksiin saa vastauksia ja mielialoja on helppo seurata. Vauvan kanssa piti lähinnä arvailla kulloistakin fiilistä, mutta isomman taaperon kanssa on siltä osin jo helpompaa.

Lapsen päiväkoti jäi kesälomalle ennen juhannusta ja on kiinni elokuun ensimmäiseen päivään saakka, eli 5 viikkoa ja pari päivää. Nämä viikot on siis järjestettävä itse hoito ja ratkaisimme palapelin sillä, että Daniel jäi viettämään isäkuukautta Pikkuässän kanssa. Minulla on koko kesä tiedossa töitä, joten tämä ratkaisu oli älyttömän hyvä. Minusta on muutenkin ihanaa, että lapsen ei tarvitse olla kesällä hoidossa vaan hänkin saa nauttia rauhallisista aamuista ja kivasta tekemisestä iskän kanssa.

Mieheni on lapsen kanssa neljä viikkoa kotona ja sitten yhden viikon fammo lupasi tulla hoitamaan. Sitten ollaankin jo elokuun alussa lähes.

Tänä kesänä meillä on pari tavoitetta, joita koitamme yhdessö treenata kesän aikana: potalla käyminen, omassa sängyssä nukkuminen ja jossain vaiheessa myös tutista luopuminen. Ajateltiin miehen kanssa, että kesällä näitä juttuja on hyvä treenata, kaikessa rauhassa.

Tärkeimpänä näistä kolmesta asiasta itse näkisin tuon nukkumisen opettelun pikkuhiljaa omassa sängyssä. Olen tällä viikolla saanut olla yksin kotona ja nukkua muutaman yön yksin. En oikeasti edes muistanut, kuinka hyvin voikaan nukkua, kun yön aikana ei heräile useampaan otteeseen taaperon potkuihin, tutin suusta tippumiseen tai muihin ääniin. Perhepeti on ollut oikein toimiva juttu meille kokonaiset 1 vuotta ja 8 kuukautta, mutta pikkuhiljaa alkaa tulla rajat vastaan.

Muutaman yön Pikkuässä on jo nukkunutkin tässä uudessa sängyssään, omassa huoneessaan. Mutta jossain vaiheessa yötä tutti on tuttuun tapaan tippunut suusta, sitten herätty ja samalla olemme kantaneet hänet meidän väliin, jotta jokainen vain saisi mahdollisimman nopeasti jatkaa uniaan yöaikaan. Tähän mennessä on kait ollut liian hyvä palvelu meidän osalta, kun olemme aina laittaneet yöllä tippuneen tutin takaisin hänen suuhunsa. En tosin ihmettele, ettei lapsi osaa vielä tehdä sitä itse, sillä minulla ja miehellänikin on välillä niin vaikea löytää tuttia yöaikaan sängystä kun on pilkkopimeää. Tuttimetsästystä parhaimmillaan.

Toisaalta, tässä tulee miettineeksi myös tuota tutista luopumista. Ehkä yölliset heräilytkin loppuisivat lopulta kokonaan, kun syynä ei olisi tutin tippuminen pois suusta ja siihen havahtuminen. Että missä järjestyksessä näitä muutoksia oikein tekisikään?

Tutut iltarutiinit ennen sänkyyn menoa

Viime aikoina iltarutiinit ovat meillä menneet aika samalla kaavalla. Vähän ennen kasia tullaan viimeistään sisään ulkoa, käydään iltapesulla, syödään iltapalaa ja sitten luetaan yhdessä jotain kirjaa. Tavoitteena olisi, että kirjan lukeminen rauhoittaisi, mutta välillä se vaan enemmänkin aktivoi ja villitsee jatkamaan leikkejä. Iltasatuhetki saattaa kuulostaa ihanan rauhalliselta, mutta käytännössä meillä se ei aina sellainen ole. Heh..

Noin puoli yhdeksän aikaan yleensä viimeistään meidän taapero käy nukkumaan. Hankimme ihan täyspitkän taaperosängyn juuri siitä syystä, että voimme nukuttaa häntä makuullaan, ollen hänen vieressään. Pikkuässä on tottunut siihen, että nukutamme hänet, joten sillä tiellä jatkamme. En jaksaisi istua sängyn vieressä, vaan mun mielestä on vain helpompi köllöttää lapsen kanssa samassa sängyssä. Minuakin omat vanhemmat nukuttivat ala-asteaikoihin saakka, joka ilta. Mutta se oli ihan parasta! Ja nukuttaminen toimii itsellekin hyvänä rauhoittumisena vauhdikkaan päivän päätteeksi. Aika monta kertaa olen myös nukahtanut samalla itsekin lapsen viereen.

Syynä omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen siirtämisessä on tietenkin taustalla meidän kaikkien uni, hyvälaatuinen uni. Kaikki saisivat rauhaisammat unet, kun yölliset touhut perhepedissä vähenisi. Toiveissa olisi, että mahdollisimman usein tulisi yö, jolloin kukaan meistä ei heräisi. Tähän mennessä niitä ei vielä kovin montaa ole, sillä aina yöllä johonkin herää tai havahtuu. Uni on kuitenkin niin tärkeä osa jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sebra-juniorisänky on tyylikäs ja kestää aikaa

Tämä uusi Sebra-juniorisänky on tyylikäs ostos Jollyroomilta. Halusimme panostaa aikaa kestävään ja tyylikkääseen juniorisänkyyn, joka kasvaa lapsen mukana vuodesta toiseen. Sänky on jatkettava, joten se on siksi täydellinen sänky kasvavalle lapselle. Sänkyä voi käyttää aluksi lastensänkynä, ja kun lapsi kasvaa, sitä saa pidennettyä aina täysimittaiseksi aikuisten sängyksi asti. Me otimme sen heti käyttöön täysimittaisena, jotta 191 cm pitkä miehenikin mahtuu iltaisin nukuttamaan lasta.

Tähän sänkyyn on myynnissä myös erikseen sängynlaidat, mutta me emme niitä tähän sänkyyn tilanneet. Laitamme aina patjan alle pari tyynyä, jolloin sängyn laita nousee ja muodostaa mukavan pesän nukkuvalle lapselle. Näin olemme tehneet tähän mennessä myös parisängyssämme ja hyvin on lapsi aina sängyssä pysynyt. :)

Tykkään siinä määrin sisustamisesta ja yksinkertaisesta tyylistä, että tämä Sebra-juniorisänky täyttää kaikki omat mieltymykseni ulkomuodon osalta. Minimalistinen, vaalea ja tyyliltään pitkäikäinen.

Kotoinen oma pesä kutsuu nukkumaan

Uuteen ja isompaan sänkyyn vaihto voi olla monelle lapselle haasteellista, mutta itse uskon turvallisella ja mukavalla ympäristöllä olevan suuri merkitys sen suhteen, miten sopeutuminen omaan huoneeseen sujuu. Vietetäänkö huoneessa yhdessä aikaa? Luetaanko sängyssä iltasatuja ja tuntuuko vuoden ihanan kutsuvalta pediltä, jonne voi rauhallisin mielin iltaisin painaa päänsä. Ihanaa pesän tuntua toisi myös vaikka tämä Alice and Fox -vuodekatos, jonka voisi laittaa roikkumaan sängyn päälle.

Kun päiväkotiaamut alkavat jäälleen elokuussa, niin toiveissa olisi, että omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn muutto olisi edistynyt ainakin vähän. Mielellään toki erittäin hyvin. Enemmän kokemusta kerryttäneet voivat toki laittaa kommentilla hyviä neuvoja, miten perhepedistä siirrytään sujuvasti omaan sänkyyn? Hyvät vinkit ja kokemukset ovat aina tervetulleita! Toinen juttu on sitten se, toimivatko ne meillä.

Makoisia unia kaikille!

-Hilla

Instagramissa @hillasblog

Facebookissa @hillasblog