Viikon parhaat!

Taas ollaan perjantaissa ja alkava viikonloppu siintää edessä. Olemme tänään lähdössä viettämään viikonloppua vanhempieni luokse Hollolaan ja Daniel jatkaa siitä huomenna matkaa Mikkeliin suunnistuksen pitkän matkan SM-kilpailuihin. Me keksitään naisporukalla jotain muuta (parempaa 😉 ) tekemistä viikonloppuna: mun äiti, sisko, pikkuässä ja minä siis.

Tämä viikko on ollut aika perusviikko – töitä, päiväkotia ja vähän urheilua. Tässä kuluneen viikon parhaat:

  • Kypsät omenat omenapuussa. Meidän pihalla on kaksi omenapuuta ja tämä on ensimmäinen syksy kun omin silmin näen sieltä syntyvän sadon. Keräisin eilen sieltä talteen tippuneita ja heitin kompostiin huonoja. Kyllä mä niistä muutamat kaneliset omppuhillot aion vääntää.
  • Viikko sitten ostetut ruusut kestivät tähän päivään saakka. Leikkokukat tuovat arkipäiviin sellaista extraa ja nuo vaaleanpunaiset ja valkoiset reilunkaupan ruusut ovat olleet ihanat. Nyt suurin osa niistä alkaa olla lakastumassa, joten taidan kipata ne pois.

  • Keittiörempan talkoojoukot rekrytty. Ollaan päädytty tekemään keittiöremontti sellaisella tee se itse -ratkaisulla. Toisin sanoen lue: edullisesti. Kaadetaan itse tuo yksi seinä ja rakennetaan sen tilalle saareke, mutta säilytetään taustalla muuten suurimmaksi osaksi vanha keittiö. Välitilan laatat poistetaan, vaihdetaan tasot, hana ja allas, mutta muuten vanhat kaapit ja rungot jäävät. Uskon, että tällä ratkaisulla saadaan iso muutos aikaan, mutta samalla säästetään useita tuhansia euroa.
  • Torstaina kotimatkalla nousin Matinkylän metron portaista Gateaun leipä ja leivonnaistiskin eteen. Sieltä ostin muun muassa kardemummapullaa ja se oli taivaallisen hyvää. Se oli kyllä viikon paras herkku. Pitäisi ehkä leipoa joku päivä pullaa itsekin – runsaalla voilla ja kardemummalla pääsisi varmaan aika samanlaiseen lopputulokseen. 😉

  • Pitkien yöunien jälkeen heräsin energiaa täynnä tähän perjantaihin. Nukutin Pikkuässän eilen vähän ennen kahdeksaa ja kun makasin hänen vieressään sängyssä, huomasin kuinka mun silmäluomet vain lupsuivat. Lasta nukuttaessa hyvin huomaa, kun on itsekin väsynyt. Kun lapsi oli nukahtanut, nousin vain tekemään muutaman asian ja ennen yhdeksää menin itsekin takaisin sänkyyn. 21:10 olin jo unessa. Aamulla, melkein 10 tunnin unien jälkeen klo 7, oli ihanaa herätä!

  • Viikonloppuna aion juosta yhden pidemmän lenkin, Hollolan Messilän ja Tiirismaan maastoissa pääsen huomenna sellaisen tekemään. Mäkiä, pitkospuita, metsäpolkuja ja tuttuja lempimaastoja. Haistan jo nyt nenässäni sellaisen syksyisen kostean metsän tuoksun. 🙂

Mukavaa viikonloppua! Mitkä ovat olleet sun viikon parhaita? <3

t.Hilla

You may also like

2 kommenttia

  1. Ihania arkisia juttuja <3 Allekirjoitan täysin tuon unen – ja pullantuoksun taian 😀 Meillä nyt ei unta vauvan takia tietenkään saa siinä määrin kuin on totuttu ja tarve olisi, mutta viime yö joka meni "vain" kolmella (vai neljällä?) herätyksellä vailla parkua ja vatsakipuja oli jo luksusta <3 Ne yöt joina mies on töissä ovat kyllä täysin omanlaisiaan ja vaikka to-pe-yö jonka olimme kaksin menikin hyvin, verottavat ne yöt ihan eri tavalla voimia kuin ne jolloin olemme kolmisteen. Kai se on se vastuu, jonka joko jakaa tai kantaa yksin, joka vie voimia 😉
    Meilläkin tankataan energiaa väsymyksestä huolimatta syksyisestä ulkoilmasta – ja kuinka syksyä tuoksuineen väreineen olen kaivannut! Oransseissa lehdissä on sitä jotain.. Kunpa tulisi vielä hyvä sienisato niin amnam.. (ja jos pysyn hereillä niin että jaksan metsässä kyykkiä 😀 haha noei, ihanaa mindfullnessia se hiljaisuudessa kyykkiminen on <3)
    Teillä on ihanan näköinen tuo sängynpääty – ei kai sekin ole DIY? Olen ymmärtänyt että ne ovat sen verta edullisia valmiiksi hommattuina, ettei kannata ryhtyä itse tuumasta toimeen. Te kun olette niin ihanan reippaita olette varmaan toki selättäneet senkin "kynnyksen" (lue: laiskuuden) 😀 Haha! Apua mitä itsensä moittimista mutta tämä katkonaisilla unilla eläminen on kyllä odotettua raskaampaa..
    Kivaa viikonloppua! Voi miten kaipaan hölkkää jo – vaikkei synnytyksestä ole kahta kuukauttakaan.. koska itse palasit juoksun pariin?

    1. Heippa Jossu! Ihanaa ajatuksen juoksua sun kommentissa. 😍💕😅👍 Kyllä se uni vaan on tärkeää ja muistan vielä hyvin sen ajatuksen, kuinka vauvan kanssa valvominen oli odotettua raskaampaa. Se oli, mutta kyllä se helpottaa. Ota päiväunia aina kun vaan voit, jos pystyt. Ne oli mun pelastus ja auttoi lataamaan akkuja. Mä muutenkin tykkään nukkua paljon.
      😅👍

      Mä aloin juosta varmaan ekoja lenkkejä kun Pikkuässä oli 5 kk, ekat 2 kk meni tikkejä sulatellen, jotka sain ahteriini. 🙊 mutta kaikin puolin normaalilta juoksua alkoi tuntua vastan lapsen ollessa 1 vee. Eli kyllö se palautuminen ja kaiken paikalleen meneminen aikaa ottaa, vaikkei sitä huomannut niissä hetkissä.vaunulenkit on parhaita! 😊

      Ja ei, ei olla tehty itse. Oli Ellokselta ja just niin edullinen, ettei sillä hinnalla itse kannattanut alkaa duunaileen. Sielä Ellokaella oli monia malleja. Kurki sieltä. 😊

      Kivaa viikko teille! 💕

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *