Luovuus on seurausta tuhlatusta ajasta

Koti, yksi luovuuteni lähteistä.

Luen parhaillaan kirjaa luovuudesta. Siellä on noussut jo esille pari tärkeää asiaa, jotka ainakin vaikuttavat minun palautumiseen ja sitä kautta luovuuteen ja uusien ideoiden syntyyn. Niitä ovat miellyttävä ympäristö ja joutilaisuus.

Koti on paikka, missä mun on aina hyvä olla ja ladata niitä luovuudenkin akkuja. Joutilaisuus on mulle kivojen asioiden tekemistä, kuten lukemista, leipomista tai pihalla touhuamista sen kummempia ajattelematta. Kirjassa myös hyvin sanottiin, että sosiaalinen media ei ole sinällään luovuuden lähde, sillä täällä meidän silmille ja aivoille syötetään koko ajan uutta infoa, toisin sanoen dumpataan luovuutta. Luovuus ja uudet ajatukset syntyvät, kun antaa niille tilaa, tavallaan tyhjästä.

Einsteinia lainaten: ”Luovuus on seurausta tuhlatusta ajasta.”

Siinä tähän päivään ajatus sinulle makusteltavaksi.🌾 Mistä sinä ammennat uutta perspektiiviä, tuulettuneita ajatuksia ja luovuutta? Olisi mukava kuulla. ☺️

-Hilla

 

You may also like

5 kommenttia

  1. Ah mulla olisi tässä petrattavaa ja oon miettinyt tätä luovuutta paljonkin; itse en koe olevani luova lain! Auttaisikohan jonkun luovuus-kirjan lukeminen, jotta ”tajuaisi” miten olla luova? Moni kokee ja sanoo, että some tappaa luovuutta ja uskon tiettyyn pisteeseen sitä itsekin; huomaahan sen jo miten rauhallinen ja hyvä olo on kirjan lukemisen VS netin selaamisen jälkeen (jälkimmäistä kun aijna vain swaippaa eikä LUE esim kokonaisia lauseita. Minä aikanaa :D)
    Sisustussilmäni jos olisi edes puoliksi niin hyvä kuin sinun niin olisin onnellinen, mutta ehkä sekin harjaantuisi tekemällä? Toivon näin! Oletko joskus ”opiskellut” sisustusta ja estetiikkaa (vai oletko vain luonnonlahjakkuus)? 🙂
    Itse koen latautuvani ulkoilemalla: metsässä, pururadalla metsän siimeksessä puita ja tuulta, lintujakin kuunnellen. Parasta on höntsäliikunta metsässä! Toinen rentouttava juttu on meri ja saaristo, sekä ruoanlaitto (kun siihen vain on aikaa ja saa panostaa), sekä yllättävää kyllä koiran harjaaminen 😀

    1. Heippa Jossu! Mä ainakin olen huomannut sen, että osittain mun somen käyttämisestä on tullut automaatio. Ja nyt kun luin tota luovuuakirjaa, niin se ajatus vahvistui. Tietyissä hetkissä vaan otan Instagramin selailuun, vaikken edes olisi siitä niin kiinnostunut. Sen sijaan voisi tuijotella vaikka ikkunasta ulos ja nautiskella. Uskon, että tää sama asia on monille. Esim bussissa matkustessa. Aina se puhelin kädessä, myös minulla, vaikka voisi pohdiskella jotain paljon jännempääkin tai olla pohtimatta mitään. 😀

      Luin tuota luovuuskirjaa just bloggaajan ja oman työni näkökulasta, kun tuntuu välillä, että ideoiden määrä hiipu. Ei se varmaan ole niin, vaan saakin liikaa vaikutteita ulkopuolta ja sit ne uudet ideat katoaa sen takia. Pitkä ajatusjuoksu lyhyesti. 😀

      Voi sinä, en mä koe olevani mikään ihmeellinen sisustaja. Mutta olen uskaltanut löytää sitä omaa juttuani, mennä sellaisen sisustuksen perässä, jonka kanssa koti tuntuu kodikkaalta. En ole ikinä opiskellut alaa, mutta jo tosi nuorena tein esimerkiksi sisustuksen leikekirjaa, jonne leikkasin lehdistä saksilla kuvia ja liimasin niitä. Mun oma sen ajan ”Pinterest” 😀 Hehe! Huikeeta. Joskus ajattelin, että haluaisin sisustussuunnittelijaksi, mutta sitten se ajatus jäi. Mutta ehtiihän sitä tässä elämässä vielä, jos niin haluaa. 🙂

      Ulkoilemien, luonto, meri ja saaristo on parasta akkujen latailua. <3 Me ollaan tän osalta ihan sielujen siskoja. <3 Koiran harjaaminen, hih! Uskon myös, että se koiran läsnäolo ja ainainen positiivisuus on ihmiselle toosi hyväksi.

      Mukavaa päivää sinne teille! <3 Ja ihana kun jaksat kommentoida, siihen ei tunnu enää monellekaan olevan aikaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *