Henkilökohtainen talous ja raha-asiat ovat kiinnostava teema, ainakin blogin analytiikka kertoo minulle niin. Viime kuussa kirjoitin tekstin: Raha, raha, raha – mihin kaikkeen rahaa kuluu? ja se oli kuukauden huomattavasti suosituin ja luetuin postaus. Mitä tästä päättelin, 1+1 on 2, aika suurta osaa lukijoistani raha-asiat sekä henkilökohtaisen tai perheen talouden hoitaminen kiinnostaa. Ylipäätään se, miten keskituloinen porskuttaa ja yrittää saada hieman jemmaan sukan varteenkin.

Siksi päätin, että no perskatti, minähän kirjoitan, jos teitä kerran kiinnostaa. Tänään aion avata sitä, miten säästin pesämunan ensimmäiseen omistusasuntoon. Jos tästä olisi vaikka vinkkiä jollekin nuoremmalle tai ikäiselleni, joka asian äärellä tuumailee. Eli miten keräsin säästöjä riittävästi, jotta saimme mieheni kanssa lainaa ensimmäistä kotiamme varten.

Näin säästin pesämunan ensimmäiseen omistusasuntoon

ASP-tilille asuntosäästäminen

Isoin asia asuntosäästämisessä on ollut ASP-tili, jonka äitini ja isäni neuvoivat avaamaan. Kun täytin 18 vuotta, vuosi oli tuolloin 2007, varasimme ajan pankkiin ja menin perustamaan minulle tilin asuntosäästöä varten. Se ei totta puhuen tuntunut kovinkaan tarpeelliselta silloin 18-vuotiaana, mutta voi juku kuinka paljon siitä kiitän vanhempiani nykypäivänä. Siitä oli iso hyöty.

Vanhempani auttoivat meitä kaikkia neljää lasta pääsemään alkuun asuntosäästämisen kanssa, kutakin vuorollaan. Kysymys ei ollut isoista summista, mutta koska ASP-tilille piti joka kuussa säästää vähintään 50 euroa, piti vanhempani huolta, että tilille meni joka kuussa vähimmäissumma, jos itselläni ei ollut laittaa. Eihän minulla vielä lukioikäisenä ollut tasaisia tuloja, joten vanhempien tuki oli siinä vaiheessa tärkeää.

Ajan kuluessa siirsin ASP-tilille esimerkiksi osan lahjarahoista, YO-päivänä saaduista rahoista, osan kesätyörahoista ja jos veronpalautuksia tuli kerralla enemmän, siirsin niistäkin osan ASP:lle.

Nuorelle ihmiselle asuntosäästötili oli siinäkin mielessä hyvä, että sinne laitettuja rahoja ei saanut tililtä pois. Vaikka rahaa ei joskus ollut, niin ASP-tililtä en voinut ottaa käyttörahaa ja hyvä niin. Kaikki sinne laitettu pysyi myös siellä!

Olin yläaste- ja lukioaikana töissä muun muassa jäätelökioskilla, ABC:llä, Valintatalossa, S-marketissa, Prismassa, puutarhatöissä ja Hesburgerissa. Kaikista noista palkoista, pienistäkin, osa on mennyt ASP-tilille vuosien kuluessa.

Opiskeluaikana säästäminen oli vaikeaa, mutta mahdollista

Vuonna 2009 aloitin kauppatieteiden opiskelut Lappeenrannan Teknillisessä korkeakoulussa ja vuonna 2010 siirryin jatkamaan kauppatieteiden maisterin opintojani silloiseen Turun kauppakorkekouluun, nykyiseen Turun yliopistoon. Kauppatieteiden opinnot kestivät minulta viisi vuotta, aina kesään 2014 saakka.

Voin ihan suoraan sanoa, että tuo opiskeluaika oli tiukkaa rahasta, kuten se aika monilla on. Mutta en silti halunnut ottaa opintolainaa, vaan tein mieluummin töitä ja kituutin pienellä. Ja siitä vähästäkin sain kaiken aikaa vähän säästöön. Minusta se oli hyvä ratkaisu minulle. Jotkut sanoo, että tyhmyyttä kun ei käytä halpaa opintolainaa hyödyksi, mutta itselleni sopi paremmin vaihtoehto, jossa lainaa ei tullut otettua opintojen takia. Nyt ei ole opintolainaa, jota pitäisi olla maksamassa pois. Jotkut nostavat opintolainan ja sijoittavat sen, mutta sitäkään vaihtoehtoa en kokenut omakseni sen ikäisenä.

Opiskeluaikana säästin asuntosäästötilille joka kuukausi vähintään sen minimin 50 euroa. Joka kevätlukukauden päätyttyä aloitin kesätyön, jota jatkoin syksyyn saakka. Prismassa työskentelin 2013 vuonna maaliskuusta marraskuuhun, mutta sitten lopetin, kun tuntui ettei aikaa jäänyt muuhun kuin opintoihin ja töissä käymiseen. Muuten työt rajoittuivat lähinnä yliopiston pitkiin kesälomiin.