Nämä postauksen kuvat otin perjantaina ennen kuin oltiin aloitettu hommia. Tänään on sunnuntai ja keittiössä näyttää aika paljon paremmalta. Paljon saatiin tehtyä ja kaikki valmis näyttää tosi ihanalta. Jiihuu ja pienet aplodit sille.

Valmista ei vielä tullut, mutta se oli oikeastaan vähän odotettavissakin. Koska aina tulee matkalle mutkia, jotka hidastavat vauhtia. On tehtävä uusia suunnitelmia ja ratkaistava eteen tulevia pulmia.

Aloitimme tämän kolmannen viikonlopun remonttihommat eilen aamulla ja tänään, vielä tätä juttua kirjoittaessani, sunnuntai-illalla Daniel tekee hommia. Meidän molempien vanhemmat olivat koko viikonlopun auttamassa meitä ja onneksi niin, kiitos siitä. :) Meillä ei ole aikaisempaa kokemusta keittiön remontoinnista tai seinän kaatamisesta, ja tässä matkan varrella on ainakin oppinut sen, että töiden tekeminen vie snadisti kauemmin aikaa kuin etukäteen ajattelee. Jos olettaa jotain, niin siihen voi realistina sitten lisätä vähän extra-aikaa.

Esimerkiksi katon ja lattian korjaaminen vei aikaa ja sitten kaikkien kalusteiden kokoaminen oman osansa. Minä ja mun isä koottiin eilen koko saareke yhdessä ja kyllähän siihen useampi tunti meni yhteensä aikaa. Aamupäivästä iltaan saakka. Daniel isänsä kanssa fiksasi sitten kaikkea muuta. Lisäksi pieneksi hidasteeksi muodostui pari liian pientä/lyhyttä keittiön osaa. Kun keittiön mitoitus on senttipeliä, niin sen tietää, että kun joku mitta ei ole oikein, niin se vaikuttaa koko hommaan. Mutta sellainen kuuluu näihin remppahommiin, varsinkin kun itse tekee ja haluaa säästää. ;) Hehe!

Mutta meidän molempien isät on osaavia tekijöitä, joten saatiin hyvin asioita eteenpäin. Ootte parhaita! Ja muma ja fammo leikkivät Pikkuässän kanssa, niin minäkin sain auttaa remontissa. Muutenkin oli mukava viettää isänpäivää porukalla ja olla yhdessä. Danielin siskokin tuli Norjasta käymään ja sai itseasissa nukkua Pikkuässän sängyssä viime yön. Nukuttiin täällä meidän kodissa kaikki. Vierashuone, lastenhuone ja olohuoneen sohvat oli kaikki käytössä, mutta jokaiselle löytyi nukkumapaikka ja se on pääasia. Laitettiin ruokaakin tässä remontin keskellä, vähän sellainen retki- ja talkootunnelma on ollut. Uunilohi ja keitetyt perunat oli tänään isänpäivälounaana ja mun äiti oli tuonut mukanaan juustokakun, joten hyvät ruuatkin saatiin tehtyä isänpäivän juhlistamiseen.

On tosi ihanaa, että voidaan olla porukalla yhdessä ja tehdä hommia samalla. Naurettiin kyllä, että kun nähdään joululomalla seuraavan kerran, niin sitten otetaan vähän rennommin ja rauhallisemmin. Ja näin pienen lapsen vanhempina ollaan kyllä älyttömän kiitollisia siitä, että isovanhemmat voivat antaa omaa aikaansa ja auttaa meitä tällaisissa jutuissa! <3

Mun aivotsolut ovat jo ihan käytetty tämän viikonlopun aikana, joten tästä tekstistä tuli tällainen pläjäys, ilman sen suurempaa punaista lankaa. Mutta kun sunnuntain olen luvannut postauspäiväksi, niin olihan mun tultava vielä kuulumiset teille rustaamaan.

Nyt sanon adios ja toivotan mukavaa illan jatkoa! Muutamat ovat kyselleet, että kerronko yksityiskohtaisemmin vinkkejä ja kokemuksia tästä remontista, niin kyllä kerron. Kunhan saadaan se ensin valmiiksi. Mulla on vanhoja kuviakin paljon, ja kuvia koko rempan vaiheista, niin enköhän niitä joskus kokoa tännekin sit yhteen. Sellaisia ennen ja jälkeen -kollaaseja.

-Hilla

  1. Jossu 13.11.2018 at 10:05