Kaupallinen yhteistyö Breyers Delights & Asennemedia.

Minulta kysyttiin jokin aika sitten Instagramissa, että olenko kasvissyöjä, kun viime aikoina on näkynyt useammin lihattomia kasvisruokia sisällöissä. Siihen minun oli vastattava, että en ole, mutta yritän koko ajan opetella aiheesta lisää ja uusia maistuvia ruokavaihtoehtoja. Olen viime aikoina innostunut kokeilemaan uusia lihattomia ruokia ja halunnut jakaa niitä sitten someenkin, vinkeiksi muille. Jaoin täällä blogissa viime viikolla kolme suosikkisosekeittoani, joita olen tehnyt syksyn aikana lähestulkoon kerran viikossa.

Aloin vaan tuon kysymyksen jälkeen (olenko kasvissyöjä?), pohtia sitä, millaisen kuvan omasta ruokailustani annan sosiaalisen median tai blogin kautta. Eihän somessa tai täällä blogissa näy kokonaisuus vaan sen sijaan vain paloja ja osia siitä. Kirjoitan kuitenkin paljon hyvinvoinnista, jonka osana ravinto ja ruoka ovat tärkeässä roolissa ja siksi olisi mielestäni tärkeää, että sanon muutaman sanan siitä kokonaisuudestakin.

Esimerkiksi somekuvissani näkyy useimmiten ne terveellisimmät vaihtoehdot, koska koen, että niistä on eniten iloa, hyötyä ja inspiraatiota seuraajilleni. Smoothie-konetta olen laulattanut monta kertaa tarinoissa ja kertonut useamman reseptin, joiden avulla syntyy parhaimmat smoothiet. Se ei kuitenkaan tarkoita, että eläisin pelkällä smoothiella ja söisin niitä joka päivä. Smoothiet ovat vain osa ruokavaliotani.

Siksi halusin tänään kirjoittaa aiheesta: Kokonaisuus tasapainossa ja kohtuus kaikessa – siinä pari ravitsemuksen kulmakiveä. Halusin siis kirjoittaa minun ja meidän perheen ravitsemuksellisesta kokonaisuudesta, johon mahtuu jokapäiväinen kotiruoka sekä herkkuhetket, ja kaikki siltä väliltä.

Kokonaisuus tasapainossa

Kun kokonaisuus on tasapainossa, mahtuu ruokavalioon ihan hyvin sitten herkkuhetketkin, hyvällä omallatunnolla nautiskellen. Jos tasapaino pitäisi laittaa johonkin helpommin hahmotettavaan numeeriseen muotoon, niin se voisi olla vaikkapa 80:20-malli. Kun 80 % päivittäisestä ravinnonsaannista muodostuu perusterveellisistä jutuista ja arkiruuasta, voi 20 % ravinnosta tulla sitten asioista, jotka tuottavat eri tavalla nautintoa, kuten vaikka jäätelö, uunituoreet pullat, syksyn omenoista leivottu piirakka, leffaillan popparit, hamppariateria tai kahvilassa tilattu iso lattekahvi.

Olen sitä mieltä, että kokonaisuudella on ravitsemuksessa kaikista suurin merkitys. Ja tuohon kokonaisuuteen saa kuulua kaikki. Isoin osa meidän perheen ravinnosta muodostuu aamupalasta, kahdesta lämpimästä ruuasta päivän aikana sekä iltapalasta.

Jos sanon sinulle, että älä ajattele vaaleanpunaista norsua, niin voin varmuudella väittää, että ajatuksiisi ilmestyi juuri vaaleanpunainen norsu. En siis usko täyskieltoihin, kuten karkkilakkoihin, herkkulakkoihin tai ehdottomuuteen muutenkaan. Kieltämällä alkaa vain tehdä enemmän mieli sitä, mitä ei saisi. Kielletty asia saa negatiivisen korvamerkinnän. Eihän uunituoreessa pullassa tai jäätelössä mitään pahaa ole, kyse on enemmänkin määristä, siitä isosta kuvasta ja sallivuudesta. Sekä valinnoista, minkä herkun ylipäätään valitsee.

Kun ravintoon suhtautuu positiivisesti sallivuuden kautta, on kaikki sen jälkeen aika helppoa.