Olen kirjoittanut täällä blogissa jonkun verran henkilökohtaiseen talouteen ja raha-asioihin liittyviä tekstejä. Olen viime aikoina nähnyt selkeästi sen, että blogeissa ja somessa henkilökohtaiseen talouteen liittyviä  aiheita nostetaan yleisesti enemmän esiin, mikä on kiva asia. Näitä juttuja lukiessa on tullut monenlaisia ajatuksia mieleeni, joista yksi on muun muassa se, että syvimmiltään taloudellinen tasapaino on osa hyvinvointiamme. On helpompi voida kokonaisvaltaisesti hyvin, jos omaa talouttaan voi suunnitella hieman pidemmälle, budjetissa on tilaa niille yllätyksillekin, eikä jokaista penniä tarvitse venyttää.

Aloin kirjoittaa näistä aiheista, kun olin hoitovapaalla pienen lapsen kanssa ja rahaa oli huomattavasti vähemmän kuin työssäkäyvänä. Olen elänyt myös opiskeluaikana melko tiukkoja aikoja taloudellisesti (kuten opiskeluaikaan usein kuuluukin) ja nekin ovat opettaneet monenlaista. Taloudellinen vakaus on saanut silti uudenlaisen ulottuvuuden sen jälkeen, kun on ottanut pankilta asuntolainan ja saanut lapsen. Nekin toivat uutta perspektiiviä siihen, miten talouttaan suunnittelee ja rahojaan käyttää. Kun on vastuussa itsensä lisäksi muillekin ja muistakin.

Raha-asiat ovat henkilökohtaisia ja siksi myös osittain tabuja tai ainakin aiheita, joista ei suureen ääneen puhuta. Et ehkä kovinkaan mielelläsi kahvipöydässä kerro vierustovereillesi tarkkaa palkkaasi tai pankkitilin tämän hetkistä saldoasi. Ne ovat asioita, jotka halutaan mielellään pitää omana tietona. Oli tili sitten pulleampi tai laihempi.

Vaikkei henkilökohtainen talous kuulukaan sääaiheiden rinnalla kahvipöytäkeskustelujen aiheeksi, vaikuttaa se silti meidän jokaisen elämään, jollain tavoin. Me jokainen tarvitsemme kodin jossa asua, vaatteet päällemme ja ruokaa pöytään. Meillä jokaisella on oma henkilökohtainen talous hoidettavanamme, vaikkemme aiheesta ääneen niin paljoa puhukaan. Kaikkien meidän täytyy ja kaikki me saamme suunnitella omaa talouttamme. Käyttäisin mieluummin tuota toista sanamuotoa: saamme suunnitella. Musta se on aika inspiroivaakin.

Joku on joskus kait sanonut, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämänkin asian kohdalla tuossa sananparressa on ainakin osittain perää. Olen myös joskus sanonut, että vakaa olo taloudesta tuo itselleni turvallisuuden tunnetta sekä naisena myös tiettyä itsenäisyyttää. Siinäkin mielessä oli herättävä kokemus olla lapsen kanssa kotona hoitovapaalla, kun ei itse pystynytkään osallistumaan kuluihin ja kustannuksiin yhtälailla kuin aikaisemmin.