Täällä vietetään parhaillaan kahden viikon loman viimeistä vapaapäivää. Verkkasta sunnuntaipäivää. Kävin aamulla hiihtämässä naapurin Iitun kanssa Peuramaan goflkentällä. Viiden sentin lumikerros riitti hyvin ja saimme olla ladulla ihan rauhassa. Tilaa oli eiliseen verrattuna, kun olimme Oittaalla hiihtämässä muutaman sadan muun kanssa vajaan neljän kilometrin tykkilumiladulla.

Tullessani kotiin Daniel oli laittanut lounaaksi nakkikeittoa, joka lämmitti mukavasti hiihdon aikana kylmettyneitä näppejäni. Jälkkäriksi hän oli lisäksi loihtinut vanhenevista omenoista ja päärynöistä kaurapaistoksen. Sitä herkutellen tässä samalla kirjoitan.

Valitsin hiihtolenkille sormikkaat, koska lämpömittari näytti aamulla vain -5 celsiusta, mutta kylmä tuli silti. Parhaat hiihtohanskat ovat sellaiset sorkat, joissa sormet jakautuvat rukkasen sisällä kahteen osaan. Täältä löytyy kuva, niin selviää, millaisia hanskoja tarkoitan. Vinkkinä kaikille, jotka talvisin eivät saa pidettyä sormiaan kunnolla lämpiminä. Sorkkien kanssa mun sormet pysyy lämmössä kovemmallakin pakkasella ja silti ne sopivat hyvin suksisauvaankin. :)

Tämä kahden viikon loma on tuntunut ihan tosi pitkältä. Kun on saanut pari viikkoa tehdä normaalista arjesta ja sen aikataulusta poiketen mitä vaan, on se ollut todella virkistävää. Taas tuntuu, että olen valmiina kaikkiin kevään koitoksiin. Vaihdoimme myös loman alussa maisemaa lähtiessämme kotioloista muualle ja olen varma, että maisemanvaihdoskin loman alussa tekee usein hyvää. Vaihtelu virkistää, kuten sanotaan. Pääsee sen oman tiski- ja pyykkikoneen ääreltä vähän kauemmaksi.