1. Millaisia kasvatusperiaatteita perheellänne on lapsen kanssa?

Sanoisin, että me olemme Danielin kanssa aika vapaita kasvattajia. Siinä mielessä, että emme ole kovin paljoa keskustelleet siitä, miten lapsi pitäisi kasvattaa tai päätetty etukäteen jotain tiettyjä periaatteita, joista kiven kovaa pidettäisiin kiinni. Enemmänkin seurataan lapsen kasvua ja yritetään kasvattaa hänestä avoin ja muut huomioon ottava ihminen, joka luottaisi itseensä ja saisi kotoa tukea, mihin ikinä päättääkään ryhtyä.

Jos nyt jotain kasvatusperiaatteita pitäisi mainita, niin varmasti yksi on rajat ja rakkaus. On tietyt rajat ja pelisäännöt, miten meidän kodissa ja perheessä toimitaan, mutta yhtä lailla syli on aina auki lapselle ja rakkautta ei säästellä. Puhutaan ja pussataan. Ollaan lähellä ja kasvatuksessakin valitaan niitä pehmeitä keinoja: kannustusta, kehumista ja lämpöä. Hyvän kautta, lasta arvostavasti.

Lasta pitää kuunnella ja hänen kanssaan tuumailla maailman menoa. Jutella niitä näitä, kysellä kuulumisia ja olla hänen elämästään, asioistaan ja havainnoistaan kiinnostunut. Niin, että hän kokee omat ajatukset ja niiden esiin tuomisen olevan kannattavaa, kun vanhemmat myös keskustelevat, kuuntelevat ja ovat aidosti kiinnostuneita.

Kasvatuksellinen valinta on varmasti sekin asia, että haluamme ulkoilla lapsen kanssa mahdollisimman paljon. Tehdä retkiä, mennä metsään, ulkoilla säällä kuin säällä, kävellä, liikkua ja ihmetellä maailmaa ja luontoa tuolla pihalla. Meillä on ihana kotipiha sitä varten ja kesä on taas parasta aikaa, kun takaoven voi avata terassille ja koti jatkuu pihalle. Ulkona on niin mukava puuhata kaikenlaista. Pieni salainen unelma mulla on myös siitä, että muutaman vuoden kuluttua teemme Lappiin ensimmäisen vaellusretken perheenä ja pääsemme viemään ulkoilun ja luonnossa liikkumisen seuraavalle levelille.

Arvostamme mieheni kanssa myös hyviä käytöstapoja. Että otetaan muut ihmiset huomioon, sanotaan kiitos, osataan tervehtiä, ruokapöydässä ollaan ihmisiksi, kaikkia arvostetaan ja kaikille puhutaan kauniisti. Sellaisia elämän peruskäytöstapoja. Näissä asioissa vanhemmat ovat niitä, jotka opettavat esimerkillään – kyllä ne hyvät käytöstavat pienellekin ihmiselle tulee tutuiksi ja iskostuvat selkärankaan, kun teot ja sanat kohtaavat arjessa joka päivä. Näin uskomme.