Raskauden toinen kolmannes takanapäin ja neuvolakuulumisia

Täällä raskauden toinen kolmannes on takanapäin ja odotuksen osalta on siirrytty loppuraskauden puolelle eli viimeiseen kolmannekseen. Jonkinlainen rajapyykki tämäkin, ja tuntuu taas siltä, että onpas aika mennyt vauhdilla. Näistä kolmanneksista usein puhutaan, niin googlailin asiaa juuri ja löysin infoa, että raskauden ensimmäinen kolmannes on laskennallisesti raskausviikot 1–13, toinen kolmannes on viikot 14–26 ja viimeinen kolmannes raskausviikot 27–42. Loppusuora siis lähenee nyt viimeisellä kolmanneksella.

Hyvin sujunut raskaus

Näin aluksi on sanottava, että minä ihan tykkään olla raskaana. Tai siis olen kyllä iloinen, että kohta tämä raskaus lähenee loppuaan ja pääsen taas palaamaan omaan vartaloon, mutta muutoin nämä raskaudet ovat sujuneet kohdallani ihan kivasti ja omalla painollaan. Olen varmasti saanut kokea suhteellisen helpot raskaudet ja sekin vaikuttaa kokemukseeni. Usein vaan kuulee puhuttavan siitä, kuinka rankkaa, raskasta, pahoinvoivaa ja ikävääkin aikaa raskaus ison vatsan kanssa on, mutta oma kokemukseni on enemmänkin positiivisen puolella. Että kyllä tämä on monelle ihan mukavaa ja kivaakin aikaa, josta voi ja saa nauttia!

Voi myös olla, että tämä on minun viimeinen raskaus, jonka saan kokea, eihän sitä ikinä tiedä, joten tavallaan otan myös ilon irti tästä ajasta ja yritän nauttia raskausmahasta sen minkä voin.

Liitoskipuja, selkäkipuja tai harjoitussupistuksia minulle ei ole ollut. Sekin varmasti vaikuttaa paljon omaan oloon ja siihen, että raskauden aikana olen voinut säilyttää aktiivisuuden, vaikka meno hitaammaksi koko ajan muuttuukin. Eihän sekään ole itsestään selvää, että voi liikkua ilman kipuja tai supistuksia näin hyvin. Se on iso asia, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti omaan oloon, mielialaan sekä kokemukseen raskausajasta.

Kävin eilen neuvolassa perustarkastuksessa. Kaikki on hyvin ja raskaus etenee kuten tässä kohtaa kuuluukin. Mitattiin verenpaine, kuunneltiin sykkeitä ja todettiin, että viime viikkoisen sokerirasitustekstin tulokset olivat kunnossa. Juteltiin niitä näitä terkkarin kanssa ja varailtiin aikoja viimeisille käynneille ja tarkastuksille.

Raskaus ja painonnousu

Painoa on tullut tähän mennessä 10 kiloa näiden reilun kuuden kuukauden aikana, mikä tuntuu numerona isolta luvulta, mutta omassa olossa en sitä oikeastaan tunne. Tai tunnen, mutta ei minulla mikään iso tai raskas olo ole. Nuo kymmenen kiloa ovat tulleet tasaisesti vähän joka paikkaan ja tietenkin vatsan seudulle, mutta se on jopa ihmeellistä, miten vähän tämä painonnousu vaikuttaa omaan oloon. 10 kiloa ilman raskautta olisi vähän eri asia.

Ensimmäisen raskauden kohdalla minua muistuteltiin tässä kymmenen lisäkilon kohdalla terveellisestä ruokavaliosta ja painon tarkkailusta, mutta nyt toisessa raskaudessa neuvolan terveydenhoitaja vain totesi, että hyvin kasvaa ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Painonnousuun vaikuttaa niin moni asia ja muutoinkin oma lähtöpaino, josta painoa alkaa kertyä.

Haluan vaan sanoa, että luottakaa vain siihen omaan oloon ja omaan elämään. Minullakin sokerirasitustestin tulokset olivat hyvät, veriarvot ok, syön isossa kuvassa ihan terveellisesti tavallista arkiruokaa ja pääsen edelleen liikkumaan. Joten siitä näkökulmasta asiat ovat ok, vaikka painoa nyt kertyykin. Nämä 20-30 viikot ovat muutenkin juuri ne viikot, kun vauva kasvaa vauhdilla vatsassa ja ottaa kasvussaan pyrähdyksen.

Paino nousee ja keho muuttuu yksilöllisesti

Osaa äideistä painon nouseminen stressaa ja sekin on ihan ymmärrettävää. Oma ulkomuoto ja olo muuttuu lyhyessä ajassa niin radikaalisti. Huolen ja mielen pahoittumisen ymmärrän varsinkin silloin, jos painon nousemista liiaksi tarkkaillaan tai siitä huomautellaan.

Neuvolassa painon jatkuva seuraaminen voi tuntua ikävältä, koska harva meistä sellaiseen painon viikko- ja kuukausitason tarkkailuun on tottunut. Netissä ja oppaissa saattaa lukea ja lukeekin, että normaali painonnousu raskausaikana on 10-14 kiloa, mutta on hyvä pitää mielessä, että se voi olla enemmänkin ja silti kaikki on ihan normaalia. Keskiarvot ovat aina keskiarvoja.

On kuitenkin hyvä ajatella, että kaikki tarkkailu ja mittailu tehdään vain äidin ja vauvan parhaaksi. Kaikki me kuitenkin olemme yksilöitä. Minullakin nyt vatsan sf-mitta eli vatsan koko menee keskikäyrän ylälaidassa ja siksi sitä hiukan tarkkaillaan, mutta niin monenlaiset vatsat ovat normaaleja. Riippuu paljolti myös geeneistä, äidin rakenteesta sekä mittaajan tavasta mitata. Samanlainen vatsa oli viime kerrallakin. Olen aika kapea lantiolta, joten mahalla on tilaa kasvaa lähinnä eteenpäin ulos kropasta.

Millä tavalla raskaana olevan kehoa voi ulkopuolinen kommentoida?

Raskausaika on muutoinkin aika henkilökohtaista aikaa, jolloin paljastaa ison asian itsestään vain oman ulkomuodon takia. Kaikki eivät välttämättä haluaisi kertoa omasta raskaudestaan niin vuolaasti ulkopuolisille, mutta minkäs teet, kun iso vatsa huutaa asian puolestasi. Ymmärrän siis oikein hyvin myös niitä ajatuksia, kun oma ulkomuoto tuntuu vieraalta tai kun ei ole täysin sinut oman muuttuvan kehon kanssa.  <3

Itse myös näin blogia kirjoittavana tiedostan sen, että vatsa kertoo asioita puolestasi. Puolen välin kohdalla asia oli kerrottava täällä blogissa, koska vatsa alkoi näkyä ja silti muutamat olivat bonganneet asian jo ennen kertomistakin.

Minullekin on tässä menneiden viikkojen aikana tuumattu muutama kerta, että ”Oho, onpas sun maha jo iso!” Tiedostan asian itsekin, eikä tuo kommentti minua haittaa, mutta on varmasti äitejä, joiden mielestä mahan ison koon ihmettely ei välttämättä tunnu niin mukavalta. Yhtälailla pienen raskausvatsan kommentointi voi tuntua jostain ikävältä.

Siksi ulkomuotoon ja kehoon liittyviä kommentteja kannattaa hieman miettiä ennen suun aukaisemista, ettei turhaan päästä sammakoita suustaan tai tee toisen ihmisen oloa epämukavaksi. Eihän ihmisen kehon kokoa tai muotoa kommentoida muutenkaan. Tai sitten sen voi tehdä kauniisti ja neutraalisti: onpas sulla söpö masu! 😍Ottamatta kantaa kokoon tai muotoon.

Kirjoitan tätä vähän niin kuin kollektiivisesti kaikkien vatsakkaiden puolesta, että tämänkin asian kanssa osattaisiin olla muut huomioonottavia. 🙂

Sellaisia kuulumisia täältä, kun raskauden toinen kolmannes on takanapäin – nyt kohti loppuraskautta ja vähitellen ajatuksiin alkaa hiipiä lähestyvä synnytyskin. Täällä Kirkkonummella Lohjan sairaalan kätilöt pitää sellaisen ilmaisen synnytysvalmennuksen halukkaille ja itse ajattelin sellaiseen osallistua. Samalla kuulisi vähän lisää Lohjan sairaalasta, vaikka Espoon uusi sairaala onkin meillä se lähin vaihtoehto.

Kivaa torstain jatkoa sinne!

-Hilla

Nämä kuvat ottanut Pauliina Tähkäpää Photography muutama viikko sitten. Masu on näistä kuvista hieman jos kasvanut. <3

Instagramissa @hillasblog

You may also like

8 kommenttia

  1. Oh, me ollaan menossa aivan samoilla viikolla! Juuri eilen postasin blogiin aiheesta keskiraskaus, kun meilläkin alkoi raskauden viimeinen kolmannes <3
    Täälläkin on voitu hyvin ja säästytty vaivoilta, katsotaan nyt, mitä tämä loppuspurtti tuo tullessaan. Iloa odotukseen!

    1. No niinpä ollaankin! Olipas kiva kun tulit linkkaamaan blogisi tänne ja pääsin lukemaan sieltä kuulumisia samoilta ajoilta. Tuttuja fiiliksiä. 🙂 Ja kyllä, saapi nähdä millaiset kesähelteet vielä koittaa. hehe! Onnellista loppuodotusta sinnekin. <3

  2. Toisaalta stressiä voi tuoda myös se, jos paino ei nousekaan keskiarvon mukaan. On yhtä stressaava mennä vaa’alle ja toivoa, että edes se 100 grammaa olisi tullut lisää edellisestä kerrasta, ja kertoa taas jälleen kerran kuinka syö kahden tunnin välein, jotta huono-olo ei iske jne.

    Tästä puolesta puhutaan äärimmäisen harvoin.

    Ihanaa ja leppoisaa viimeistä kolmannesta.

    1. Kyllä vain, asia on sama molempiin suuntiin. 🙂 Kun me kaikki olemme niin erilaisia ja yhtä ”normaalia” ei ole. Kuten tekstissäkin kirjoitin on pieni ja iso vatsaisia ja kaikki ihan yhtä oikein. Kehot valmistautuu niin eri tavoin tulevaan koitokseen. Toisella kertyy paljon lapsivettä, toisella ei niin paljoa. Toinen on muodokkaampi lähtökohdiltaan, toinen muuttuu enemmän sitten raskauden aikana jne.. Pääasia olisi sellainen kaunis puhe, ymmärtäväisyys ja avarakatseisuus myös keskikäyrien ja keskiarvojen ulkopuolelle. <3

      Ihanaa kevättä sinnekin! 🙂

  3. Tsemppiä viimeiselle kolmannekselle!
    Haluaisin ihan tosi lämpimästi suositella Lohjan sairaalan synnytysosastoa! Pieni yksikkö, rauhallinen, ihana ja ammattitaitoinen henkilökunta!

    1. Kiitos paljon Nonna! <3 Ja kiva kun suosittelet, olen kuullut siitä viime aikoina paljon hyvää ja vaihtoehtona se on alkanut kiinnostaa koko ajan enemmän. 🙂 Mukavaa kevään jatkoa sinulle!

  4. Ihana masu ❤️💐

    Muista itse miten harmitti kun vielä noilla viikoilla näytin tyynyltä. Kohtu pieni ja kääntynyt sisäänpäin, sekä leveä lantio 😁 aina harmitti kun kaverit sanoi että ”ethän sä näytä ees raskaalta”. Tai siis raskaalta just näytti, mutta ei raskaana olevalta. Vissi ero😅

    Ihanaa loppuodotusta!

    1. Heippa ja kiitos. <3 Näin ne vatsojen koot vaan vaihtelee yksilöllisesti. Puolensa kummassakin, sun masu ei ainakaan ollut turhaan tiellä, mutta tosiaan, saattoi myös näyttää erilaiselta kuin olisit itse toivonut. 🙂 Vissi ero siis. Hehe! 😀 Mutta ihania kaikki, joka tapauksessa. 🙂 Mukavaa kevään jatkoa sinne sinulle ja kiva kun jätit kommentin! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *