Kesän ekalla veneretkellä

Kävimme tänään kesän ekalla veneretkellä. Sää oli puolipilvisen aurinkoinen, eikä tuullut liikaa. Daniel on lähdössä puolentoista viikon kuluttua kalareissulle Ruotsiin veneen kanssa. Kävimme siksi kokeilemassa, että moottorit toimii, siimat ei katkeile ja vene ylipäätään pysyy pinnalla talven jälkeen. Hyvin pysyi. 🙂

Laitoimme veneen vesille trailerin kyydistä näin kauniissa paikassa Kirkkonummen Långvikissä.

Rantauduttiin rantakallioille pissatauolle. Ja kuten taaperon kanssa joskus saattaa käydä. Hän kiven kovaan väitti, ettei ole hätä. No jatkoimme matkaa merelle ja viiden minuutin kuluttua olikin vessahätä. Niin se joskus yllättää. Kumma juttu! 😉 Ei muuta kuin uudelleen rantaan.

Ajoimme Kirkkonummen puolelta lyhyen matkaa Espoon puolelle: Espoonlahteen, Laurinlahteen ja Suvisaaristoon – sieltä käännyimme takaisinpäin pienen kierroksen kautta, katsoimme sopivan väylän google mapsista. Ihmisiä oli merellä jo paljon purjehtimassa. Kaunis päivä siihen tarkoitukseen.

Pikkuässä veneili viime kesänä useamman kerran, mutta olihan tämän kesän eka veneretki taas jännittävä ja mielenkiintoinen. Näimme varmaan kolmekymmentä joutsenta ja muita lintuja.

Suojaisessa poukamassa sammutimme moottorin ja pysähdyimme juomaan pullakahvit. Pikkuässälle oli mehua, banaani ja myslipatukka, jotka hän ole reppuunsa itse pakannut jo varhain aamulla. Pitäähän retkelle pakata. Totta kai!

Puoli pilvinen päivä, mutta silti aurinko paistoi jo kuumasti. Minulla oli suojakerrointa kasvoilla ja silti tuli monen monta pisamaa poskille ja nenänvarteen. Raskaushormoneilla taitaa tässäkin asiassa ole vaikutusta, näin olen kuullu, että raskausaikana ruskettuu hieman normaalia helpommin.

Purjeveneitä ja rantakallioita.

Ja kyllähän meillä oli virvelit, uistimet ja jigit mukana. Narrattiin hetken aikaa kalaa, mutta ei saatu mitään niin isoa, että olisimme ottaneet mukaan. Päästimme takaisin mereen jatkamaan kasvuaan, vaikka tuoreet haukipyörykät päivälliselle vähän houkuttelivatkin. Kalastajan assistentti on touhukas ja olisi vaihtamassa jigiä kaiken aikaa.

Pienissä venesatamissa oli jo elämää. Tuli tosi kesäfiilis.

Masukin häviää isojen pelastusliivien alle. Tsadaa!

He kaksi ihanaa vieretysten ja minä makoilemassa veneen keulassa. Taisin hetkeksi ummistaa silmänikin ja vähän nukahtaa. Päiväunet merellä tai järvellä veneen kyydissä, tasaisessa moottorin hyrinässä. Niitä on vaikea vastustaa. <3

Leppoisaa sunnuntai-iltaa sinulle.

-Hilla

Instagramissa @hillasblog.

You may also like

2 kommenttia

    1. Heippa Ida ihana! Sinäpä sen sanoit, välillä nimittäin ajattelen niin, että pidän tätä blogia osin myös itselleni. Vaikka kerronkin täällä meidän elämästä julkisesti muillekin, niin onhan se myös ihana idea, että olen vuosien varrella blogin kautta taltioinut monen monta hetkeä ja ajatusta kuvineen tänne. Vauvakirjaa en ole ollut kovin hyvä kokoamaan, mutta ajattelen niin, että blogissa on paljon arvokasta muistoa. Näitä voidaan myöhemmin selailla.

      Sinäkin olet päässyt jo veneilyn makuun tänä kesänä, ihanaa. <3 ps. Sun uusin postaus toi veden kielelle. 😀

      -Hilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *