Fysioterapeuttinen jälkitarkastus synnytyksen jälkeen

Varasin ajan fysioterapeuttiseen jälkitarkastukseen kun synnytyksestä oli kulunut aikaa kolme kuukautta. Nopein palautuminen synnytyksen jälkeen tapahtuu juurikin ensimmäisten kuukausien aikana, mutta on muistettava, että spontaania palautumista tapahtuu vielä pitkään. Nyt kolme kuukautta synnytyksen jälkeen halusin kuulla osaavan äitiysfysioterapeutin arvion siitä, miltä tilanne näyttää tällä hetkellä – tavallaan tsekkauksen niille omille tuntemuksille, kun ammattilainen tarkastelee palautumista vähän ”pintaa syvemmältä”.

Sanoisin, että omat tuntemukset palautumisen suhteen ovat olleet hyvät, vaikka samalla tiedostankin sen, että synnytyksestä on vasta kulunut lyhyt aika. Oman olon mukaan vatsalihakset ovat palautuneet paikoilleen, saan aktivoitua lantionpohjanlihaksia, erkauma on lähtenyt palautumaan hyvin, en koe kipuja, ei ole virtsankarkailua. Ryhtiin tarvitsen lisää tukea, hartianseutu on vähän jumissa imetyksestä ja kantamisesta sekä isossa kuvassa keskivartalo tuntuu heikolta.

Lisäksi halusin saada uusia liikevinkkejä keskivartalon vahvistamiseen tästä eteenpäin sekä kommenttia hieman siihen, mitä fyssari on mieltä juoksun pariin palaamisesta – millä aikataululla tai valmiuksilla sitten kun sen aika on.

Mitä fysioterapeuttisessa jälkitarkastuksessa tehtiin?

Aikaa fyssarin jälkitarkastukselle oli varattu ruhtinaalliset 1,5 tuntia, joten siinä oli hyvin aikaa käydä asioita läpi perusteellisesti. Otin vauvan mukaani ja imetin hänet ennen vastaanottoa, joten vauva jaksoi makoilla mukana tuon ajan osin autokaukalossa, osin huoneen lattialla maton päällä pötkötellen.

Kerroin aluksi vähän taustojani, niin liikunnallisia taustoja kuin raskauteen liittyviä asioita: miten raskauteni ovat sujuneet ja miten synnytykset olivat menneet, erityisesti tämä viimeisin. Juteltiin fyssarin kanssa myös toiveistani vastaanoton suhteen.

Riisuin itseni alusvaatteisilleni, jonka jälkeen fyssari tutki vartaloa seisoma-asennossa, sen jälkeen kävin hierontapöydälle makuulle ja fyssari jatkoi vastalihasten ja erkauman tutkimisella sekä käsin tunnustelemalla että ultraäänellä. Hän myös kysyi, haluanko että lantionpohjanlihasten tilanne tutkitaan lisäksi sisätutkimuksena ja minua tietysti asia kiinnosti, joten ultran lisäksi fyssari tutki lantionpohjanlihasten toiminnallisuutta sisältäpäin. Suosittelen tätäkin!

Vartalon ja lihasten toiminnallisuutta tutkittiin yhteistyöllä, jolloin fyssari pyysi minua jännittämään ja rentouttamaan tiettyjä lihaksia. Vaikeinta oli löytää lantionpohjasta eri lihaksia ja jännittää niitä eri kohtiin keskittyen; esimerkiksi enemmän takaa tai enemmän edestä jännittäen. Harjoituksissa korostui myös hengityksen tärkeys ja sen mukaan ottaminen, kun lantionpohjaa harjoittaa. Lantionpohjan jännitys aloitetaan uloshengityksellä samalla kun pallea pienenee. Oli myös tosi kiinnostavaa nähdä näitä asioita ultralaitteen näytöltä.

Mitä fysioterapeuttisessa jälkitarkastuksessa selvisi palautumisen osalta?

Tässä muutamia kommentteja fyssarilta palautumiseni osalta:

Synnytyksen jälkeinen palautuminen on sinulla lähtenyt hyvin käyntiin. Nopein palautuminen tapahtuu 2-3 kk synnytyksen jälkeen, joten nyt olikin hyvä hetki tulla. Muista kuitenkin, että spontaania palautumista tapahtuu vielä pitkään. Imetyskin vaikuttaa; se ylläpitää kudoksia pehmentävää hormonia. Tässä vaiheessa on hyvä tukea kehon palautumista, jotta saat pohjatyön tehtyä ja pääset taas lenkkipolulle.

Pään nostossa vatsalihasten välinen jännesauma on sinulla jo jäntevän tuntuinen, erkaumaa ei ole. Aivan navan kohdalla on vielä pehmeyttä, joka on tässä vaiheessa täysin normaalia. Sait lantionpohjan lihaksia aktivoimalla kohdan hienosti jänteväksi. Muista siis lantionpohjan lihasten tärkeys ponnistuksissa.

Selän puolella sinulla on kireyksiä raskauden jälkeen. Pystyasennossa ylävartalon taaksetaivutuksessa jännesauma antoi vielä periksi. Tässä on tärkeä muistaa hyvä ryhti ja hyvä lapsen kantoasento, ettet kuormita selkää, ja ettei painetta kohdistu jännesaumaan. Ryhti on hyvinkin tärkeä tekijä synnytyksestä palautumista ajatellen. Palikat (rintakehä ja lantio) päällekkäin.

Lantionpohjan lihakset toimivat sinulla hyvin ajatellen että synnytyksestä on vain 3 kuukautta. Jatkossa, kun teet lantionpohjan lihasten harjoitteita, muista kohdistaa jännitys myös lihasten etuosaan sekä pitää vatsalihakset rentoina. Ota hengitys mukaan harjoituksiin; jännitys uloshengityksen aikana. Hengitys on tärkeä osa toimivaa keskivartaloa ja lantionpohjaa, koska hengityslihaksemme pallea toimii yhdessä lantiopohjan ja keskivartalon lihasten kanssa.

Tapaamisen alussa toivoin fyssarilta muutamia keskivartaloliikkeitä sekä lihaskuntoharjotteita, joilla pääsen taas eteenpäin. Lopussa kävimme liikkeitä läpi – minä tein ja fyssari ohjasi. Sain erittäin paljon apua muun muassa siitä, kun omalla kädellä tunnustelee vatsan päältä lantionpohjan aktivoitumisen sekä vatsalihasten aktivoitumisen ja vasta sen jälkeen tekee pään ja hartioiden noston lattiasta. Sillä neuvolla sain huomattavan eron vatsalihasten jännesaumaan ja liikkeestä enemmän hyötyä.

Milloin juoksemaan?

Fyssari ymmärsi hyvin että juoksun harrastajana kaipaan takaisin juoksun pariin. Palautuminen on edennyt hyvin, mutta siitä huolimatta juoksun kanssa kannattaisi kuitenkin vielä odottaa. Suurin syy on imetys ja sen takia kehossa oleva relaksiini-hormooni, joka löysyttää kaikkia sidekudoksia raskauden ja imetyksen aikana. Juoksussa tulee juurikin iskutusta, joka on omiaan sitten lisäämään painetta imetyksen takia löysemmille kudoksille.

Äitiysfyssarin ajatus oli, että varaan kuukauden kuluttua uuden ajan, kun synnytyksestä on kulunut 4 kuukautta ja tsekataan tilannetta ja palautuminen silloin ja pohditaan asiaa uudelleen. Syksy alkaa jossain vaiheessa kääntyä talveksi ja olen itse alkanut pohtia toisaalta sitäkin, että jos kävelisin ennen hiihtokautta, hiihtäisin talven ja palaisin juoksun pariin vasta sitten rauhassa myöhemmin, vaikka palautumisen takia sen voisi tehdä aikaisemminkin. Hiihto kun on super hyvää palauttavaa liikuntaa myös raskauden jälkeen.

Koen, että tästä fysioterapeuttisesta jälkitarkastuksesta oli taas todella paljon hyötyä. Aihe ylipäätään kiinnostaa minua, haluan oppia tästä lisää ja siksi jaan kokemuksiani mielelläni täällä blogissakin. Sain vahvistusta omille tuntemuksille sekä uusia liikeideoita kotijumppiin keskivartalon osalta. Tärkeintä on varmastikin se, että keskivartalon palautumista tutkitaan niin sanotusti pintaa syvemmältä. Tästä on hyvä jatkaa ulkoilua, vaunulenkkejä, venyttelyä ja kotijumppia – sitä sellaista kevyttä liikuntaa, joka antaa päiviin hyvää oloa.

-Hilla

Instagramissa @hillasblog.

You may also like

2 kommenttia

  1. Kiitos! Aivan tosi hyödyllinen postaus ja aihe kiinnostaa, etenkin lantionpohjan kuntoutus. Missä kävit äitiysfyssarilla, onkohan pelkästään pk-seudulla? 🤔

    1. Heips! Voi kun hienoa, että tästä tekstistä oli sulle hyötyä ja aihe kiinnostaa. 🙂 Kävin Espoossa Kivenlahdessa https://www.suhkmama.fi/ Suhk Mamassa ja tällä kertaa Riitta Vesasella, jolla oli hyvin vapaita aikoja tuossa kohtaa. https://www.suhkmama.fi/henkilokunta/ Olen ainakin Instagramissa törmännyt tamperelaisiin, oululaisiin, turkulaisiin ja rovaniemeläisiin äitiysfyssareihin. Uskoisin, että heitä alkaa olla nykyään jo aika monessa kaupungissa ja kunnassa tekemässä tätä tärkeää työtä. 🙂 Google vaan laulamaan, toivottavasti läheltä löytyisi joku asian osaava sun avuksi. 🙂 Mukavaa syksyn jatkoa! /Hilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *