Ajatuksia kuluneelta viikolta

Tässä muutamia mielessä pyörineitä ajatuksia tältä viikolta:

Villapaidan neulominen

Olen kaivanut pitkästä aikaa puikot esiin ja herätellyt minusta neulojan esiin tauon jälkeen. Olen se tyyppi, joka tykkää tehdä käsitöitä, mutta koska aika ja valinnat ovat rajallisia, on se usein priorisoinnin tuloksena jäänyt muiden asioiden jalkoihin.

Omalla kohdallani neulontapuikkoihin tarttuminen vaati riittävän motivoivan tavoitteen. Villasukkia meillä on kaapit pullollaan, joten niiden neulominen ei ole mitenkään motivoinut. Mutta sitten äitini mainitsi islantilaisneuleen, josta innostuin. Googlasin ohjetta ja päädyin ensimmäisenä Kalastajan vaimon blogiin ja tämän islantilaisneuleen ohjeeseen. Siinä oli jotakuinkin kaikki kohdillaan, malli, lankojen värit ja kaunis kuvio.

Tilasin pehmeät villalangat ja aloitin neulomisen 12.1.2019 (laitoin aloituspäivän muistiin, niin osaan myöhemmin kertoa, kuinka kauan projekti minulta vei aikaa). Villapaita etenee lähinnä iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Katselemme sohvalla telkkaa ja samalla olen neulonut. Pian olen kainaloissa, sitten hihat, joiden jälkeen pääsen kirjoneuleen tekoon.

Eränkävijät

Olemme viime viikkoina katsoneet iltaisin Yle Areenasta Eränkävijöiden jaksoja. Ohjelma alkoi silloin, kun odotin Pikkuässää, tunnelmat ja luontomaisemat vetosivat minuun ja Danieliin jo silloin ja niin tekevät edelleen.

En ole niinkään ensisijaisesti metsästyksestä kiinnostunut, mutta se luonnossa liikkuminen, eräjutut, maisemat ja kepeä huumori ovat ohjelman suola. Juuri eilen katselimme talvimaisemia Pohjois-Lapin erämaasta ja tuli sellainen olo, että tuonne olisi upeaa päästä.

Taito sanoa ei

Äitiys on kehittänyt taitoani sanoa ei. Tiedän, että se juontaa juurensa ajankäytöstä ja ajan priorisoimisesta. Mihin haluan ja ehdin käyttää aikaani? Kun vapaa-aika on vähentynyt, punnitsee entistä tarkemmin, mihin sitä käyttää. Viime viikolla minua kysyttiin toistamiseen mukaan kirjoittamaan kirjaa mielenkiintoisesta ja itselleni tärkeästi aiheesta, mutta sanoin ei kiitos.

Sanoin ei, vaikka kirjan kirjoittaminen kiinnostaisi kyllä. Tavallaan ein sanominen vähän harmittikin. Tiedän vaan, että tässä vaiheessa kahden pienen lapsen kanssa kotona ei olisi sellaiseen aikaa. Tässä vaiheessa priorisoin aikaani tähän blogiin ja omiin somekanaviini, joiden kanssa ponnistan hoitovapaalta ensi syksynä toivottavasti takaisin yrittäjyyden pariin.

Turha ostaminen

Minulla on luonnoksissa sellainen postaus, jossa pohdin omia ilmastotekoja ja sitä, millaisia ekologisia valintoja voin tehdä. Olen huomannut, ettei tämä mikään helppo aihe ole, varsinkaan jos miettii, että millä asioilla olisi eniten merkitystä.

Muutamia artikkeleja luettuani olen saanut vahvistusta sille asialle, että turha ostaminen minimiin (Julia Thurenia lainaten: älä osta mitään paskaa) ja suomalaisen, lähellä tuotetun ruuan suosiminen ovat monella tavalla tärkeitä juttuja.

Kysymys kun ei ole vaan siitä tavarasta, vaan koko valmistus- ja toimitusketjusta sen taustalla. Sitten kun jotain oikeasti tarvitsee, niin omalla ostokäyttäytymisellä on paljon vaikutusta: Millaisia yrityksiä tukee? Mistä tuotteen hankkii? Miettiikö sen elinkaarta, materiaalia, kestävyyttä? jne. Miten tavara on tuotettu? Voiko joku käyttää tavaraa minun jälkeen?

Hyvä pointti on sekin, että kun tekee vain tarkkoja ja harkkittuja valintoja, jättää surutta ostamatta turhaa, niin rahaa jää säästöön ja sen summan voi käyttää vaikka rentouttavaan kokovartalohierontaan. <3 Monella tapaa win win.

Second hand on cool

Second Hand on niin cool nyt. Aloin seurata Instagramissa tiliä Second Hand Lifestyle Finland ja se tili kyllä visuaalisesti osoittaa sen, että käytettynä tehdyt hankinnat, sisustaminen tai vaatteet ovat todella tyylikkäitä, kun sen homman osaa.

Ymmärrän sen, että kirpparilöytöjen tekemiseen syntyy tietyllä tapaa positiivinen kierre. Se koukuttaa, kun tekee hyviä ja kauniita löytöjä, edullisesti ja käytettynä. Meidän naapuri esittelee aina ihan mahdottoman hienoja ja hänen tyyliinsä sopivia second hand löytöjä (hän on Tori-haukka) ja samaten Perjantain parhaat -podcastin Noora H. on selkeästi henkilö, joka omaa taidon tehdä hyviä löytöjä. Ahkeruus ja säännöllisyys on kait tässäkin asiassa merkittäviä tekijöitä.

3-vuotias päiväkotilainen

Näin tammikuun alussa moni äiti on palannut takaisin työelämään ja lapsia on aloittanut päivähoidoissa. Somesta olen kanssa seurannut muutamia perheitä, joissa päiväkotipolku on aluillaan ja aloitus ei ole ollut ihan helppoa.

Näin lohdutuksen sanana haluaisin kertoa, että meilläkin eka vuosi oli kinkkistä (ajoittain tosi kinkkistä) ja usein lapselle tuli itku siinä portilla. Mutta niin vaan niistä ajoista on menty eteenpäin ja nyt meillä on 3-vuotias, jolle leikki ja kaverit on tärkeää päiväkodissa ja hän menee sinne mielellään. Eräs aamu hän sängyssä huusi JIPPII, kun olin kertonut, että tänään on päiväkotipäivä. Se on ollut yksi parhaimmista hetkistä ja tunteista tämän vuoden alussa.

Hyvinvoinnin käsite on subjektiivinen

Kuuntelin Aamukahvilla-podcastia, jossa puhuttiin hyvinvoinnista. Yksi asia jäi keskustelusta mieleeni: hyvinvoinnin käsite ja oma tunne sen laadusta on aina subjektiivinen. Tämä on hyvä asia muistaa tai tiedostaa.

Voi siis olla, että ihminen voi täysin hyvin, mutta janoaa silti kaiken aikaa parempaa hyvinvointia ja ajattelee, että asiat voisi olla vielä paremmin. Tai toisaalta, ihminen voi ajatella voivansa hyvin, vaikka jollain terveysmittarilla mitattuna asia ei ihan niin olisikaan. Minusta tuo on tosi tärkeä pointti, jota kukin voi pohtia omasta näkökulmastaan.

Tulppaanit

Tässä pöydälläni edessäni on kimppu tulppaaneja. Voi miten niiden läsnäolo ja katselu tekeekään hyvää. Tykkään viherkasveista, mutta leikkokukat ilahduttavat.

Toivottelen sinulle mukavaa viikon jatkoa ja keskiviikkoa! <3

-Hilla

Instagramissa @hillasblog

22+

You may also like

4 kommenttia

  1. aivan ihana postaus, luin tämän jo päivällä ja oli pakko palata sekä kommentoida, miten inspiroiva mutta silti arkinen tämä postaus oli! näitä lisää 🙂

    0
    1. Heippa mama! Ja kiitos aivan ihanasta ja sydäntä lämmittävästä palautteesta. Olen ajatellutkin, että blogissa voisi useammin olla sitä entisajan blogityyliä, kun yhdessä ja samassa postauksessa kirjoitettiin vähän niitä näitä ajatuksia, ilman sen suurempaa tarkoitusta. Pidän tämän mielessäni! 🙂 Mukavaa viikkoa sinulle! <3

      0
  2. En voisi olla enempää samaa mieltä ensimmäisen kommentoijan kanssa. Aurinkoista kevään odotusta!

    0
    1. Heippa V! Nämä teidän kommentit olivat niin ilahduttavaa palautetta. Eli jatkossakin sekalaisia ajatuksia, arkea ja sitä sun tätä vähän useammin. 🙂 Kaunista viikon jatkoa sinulle! <3

      0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *