Onnellista uutta vuotta ja vuosikymmentä 2020. Ihana kun saavuit taas tänne blogiini!

Vuodenvaihteen aikoihin puhutaan uuden vuoden lupauksista, päätöksistä ja tavoitteista. Olen aiheesta aiemmin kirjoittanut ja viimeisimpänä postauksena aihetta sivusi teksti, jossa pohdin tavoitteiden ja unelmien eroa. Niillä kahdella asialla on mielestäni vissi ero ja siksi erottelen ne ajatuksissani toisistaan.

Tavoite voisi olla juosta ensi kesänä puolimaraton tai tehdä viikon erävaellus Lappiin. Unelma taas voisi olla perheen perustaminen tai uuden kodin löytäminen. Mikä näillä kahdella asialla on sitten erona? Mielestäni se, että puolimaraton ja erävaellus on suurimmalle osalle ihmisistä täysin toteutettavissa olevia asioita, kunhan alkaa tehdä asioita ja konkreettisia tekoja niiden eteen kuukausittain, viikottain ja päivittäin.

Sen sijaan ajattelen, että unelmat ovat suurempia asioita, joihin ei edes täysin – ainakaan juuri tällä hetkellä – voi itse vaikuttaa. Unelmana perheen perustaminen tai sopivan uuden kodin löytäminen ovat kiinni muustakin kuin omasta tahdosta.

Lyhyt tiivistys menneistä vuosikymmenistä

Joululoman polkujuoksulenkeillä ehdin omissa ajatuksissa kelailla hieman mennyttä ja tulevaa. Kun kerran vuosikymmen vaihtui uudelle luvulle, tarkastelin tähän astista elämääni vuosikymmenittäin. Olen syntynyt vuonna 1989, joten vuosikymmenet vaihtuvat samaa tahtia kuin ikäni kymmenluvut.

Ensimmäinen vuosikymmen (1989-2000) on ollut elämässäni lapsuutta. Sanoisin sitä sellaiseksi onnellisen hyväksi lapsuudeksi kuusihenkisessä perheessä mukavalla asuntoalueella. Aika kului perheen, kavereiden, ulkoilun, koulunkäynnin ja harrastusten parissa. Lapsuuden kesät olivat pitkiä ja vietimme niitä paljon kesämökillä.

Toinen vuosikymmen (2000-2010) on ollut elämässäni teini-ikää ja nuoruutta. Milleniumina olin 11-vuotias ja samaisen vuosikymmenen lopussa täysi-ikäinen aj