Kaupallinen yhteistyö If vakuutus.

Olen 31-vuotias ja minusta tuntuu, että elämässä on juuri nyt palaset hyvin kohdillaan. Elämä ja arki on muotoutunut omanlaiseksi, olemme löytäneet elämässä paikkamme, meillä on Danielin kanssa toisemme. Meillä on lapset, meillä on koti, meillä on terveys, meillä on hyvä näin. Lisäksi uskallamme tavoitella sopivan kokoisia unelmia ja haaveita sekä nähdä tulevaisuuden valoisana.

Olen onnellinen juuri nyt

Olen monet kerrat löytänyt itseni ajattelemasta, miten onnekas olenkaan tässä hetkessä. Miten tyytyväinen olen siihen, mitä minulla ja perheellämme on. Olen saanut tehdä ja kokea paljon, ja samaan aikaan tunnen, että paljon on vielä edessä.

Haluan vaalia hetkessä elämistä ja arvostaa aidosti niitä arjen pieniä onnelliseksi tekeviä asioita. Olen onnellinen, kun nostan makaronilaatikon ruokapöytään tai kun katselen kaunista järvimaisemaa ja hörpin termoksesta lämmintä kahvia. Olen onnellinen, kun saan käydä hyvän päivän jälkeen omaan pehmeään sänkyyn nukkumaan. Silti joskus näissä onnen ja onnellisuuden hetkissä tiedostan sisimmässäni ajatuksen: Mutta mitä jos?

Olen luonteeltani optimisti ja ratkaisujen hakija ja katson siitä syystä tulevaisuutta lähes aina myönteisesti ja rohkeasti. Etenen päivä kerrallaan ja uskon, että asiat kyllä järjestyvät. Se luo minulle toivoa ja osaltaan rakentaa ympärilleni turvallisuuden tunteen kuplaa.

Mistä turvallinen olo muodostuu?

Toisaalta tiedostan sen tosiasian, ettei kukaan meistä pysty nähdä tulevaisuuteen, emmekä siksi tiedä, millainen huomispäivä on. Jokainen meistä voi sairastua vakavasti, jokaisen elämä voi muuttua pysyvästi ihan pienessä hetkessä. Se joku voin olla minä, puolisoni, perheenjäsen, ystäväni tai joku läheisistäni.

Kohtuuton murehtiminen ei silti auta mitään. En menetä kauhuskenaarioiden takia yöunia tai pohdi liiaksi kysymystä, mitä jos? Ajattelen enemmänkin niin, että teen sen minkä voin, varaudun sen minkä voin, vak