Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että haluan kirjoittaa raskausajan raudanpuutteesta, joka vaikuttaa isolla tavalla hyvinvointiin, terveyteen ja jaksamiseen. Tuntuu, että näin jälkeenpäin asiasta on helpompi kirjoittaa ja pystyn selvemmin nähdä kokonaisuuden sekä sen, millaisia vaikutuksia raudanpuutteen hoidolla on ollut omaan olooni ja jaksamiseen.
Kirjoitan tätä tekstiä bloggaajana omasta näkökulmasta ja miten olen asian kokenut ja millaista hoitoa olen raudanpuutteen kanssa saanut.
Raudanpuute raskausaikana ja raudanpuutteen hoito
Koko toisen raskauden hemoglobiini-arvoni oli matala alusta asti. Kuittasin asian aluksi sillä, kun minulle sanottiin, että matala hemoglobiini kuuluu raskauteen ja kyllähän raskaus väsyttää enemmän ja vähemmän lähes kaikkia. Raskauden ollessa puolessa välissä väsymystasoni alkoi kuitenkin olla jotain sellaista, joka ei mielestäni ollut minulle normaalia tai sellaista, jota olin kokenut ensimmäisessä raskaudessa. Nukahdin sohvalle päiväunille kuin huomaamattani ja aamulla herätessäkin väsytti, vaikka olisi ollut kuinka hyvä yö takana.
Ferritiini-arvon mittaus
Hemoglobiini oli kaiken aikaa hieman yli 100, mikä laitettiin raskauden piikkiin. Olin kuitenkin koko alkuraskauden syönyt rautalisää niin tablettina kuin nestemäisenä valmisteena. Pyysin neuvolasta, että pääsisin mittaamaan rautavarastoni eli ferritiini-arvon, koska hemoglobiini laahasi kaiken aikaa matalana. Ferritiini-arvo mitattiin ja lukema oli 23. Normaalin ferritiinin viitearvo on 30-150, jotkut lääkärit ovat jopa sitä mieltä, että se on 50-150.
Minun ferritiini oli toisen raskauden puolen välin kohdalla 23 eli selkeästi viitearvon alla, mutta arvo laitettiin edelleen raskauden piikkiin. Päätin oman olon ja väsymyksen takia, että alan hoitaa asiaa yksityisellä, maksoi mitä maksoi ja olihan minulla myös sairausvakuutus – ehkä se korvaisi jotain…
Näin jälkeenpäin ajattelen, että monessa kohtaa tuijotettiin vain käsillä ollutta raskautta, eikä sen sijaan taustaani katsottu kokonaisuutena raskautta edeltävään aikaan. Tottakai rautavarastoihin vaikuttaa jo aika ennen raskautta.
Mitä asioita oli raudanpuutteen taustalla
Millainen tausta minulla oli?
- Yksi aiempi raskaus, joka on verottanut rautavarastoa
- Esikoisen haasteellinen synnytys, jossa menetin litran verta
- Esikoisen imetystä 8 kuukautta, jonka aikana äidin rautavarastoja siirtyy rintamaitoon
- Runsaat kuukautiset alkoivat heti 2 kk synnytyksen jälkeen
- Urheilin ja juoksin, mikä kohottaa kuntoa, mutta ei suoranaisesti ainakaan auta rautavarastoja palautumaan
- Keskenmeno, jonka aikana menetin runsaasti verta
- Toinen raskaus (tai siis kolmas jos ja kun keskenmeno lasketaan), jonka aikana väsymys alkoi tuntua siltä, että tämä ei vaan ole normaalia.
Hakeuduin yksityiselle lääkäriasemalle naistentautien ja synnytyksen erikoislääkärille (jonka nimeä en aio julkisesti blogissa kertoa tai jakaa. Asian osaavia lääkäreitä kyllä löytää, jos tarve on), joka heti alkoi perata taustaani kokonaisvaltaisesti, eikä vain katsonut meneillään olevaa raskautta. Hän totesi, että matalahko hemoglobiini ja 23 ferritiini-arvo ovat liian matalat ja olisi sekä äidin että kehittyvän sikiön etu, että arvot saataisiin normaalille tasolle.
Hoitona rautainfuusio
Olin siinä vaiheessa syönyt jo yli puoli vuotta suun kautta otettavia rautavalmisteita, mutta koska rautavarastot palautuvat hyvin hitaasti, ehdotti naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri suonensisäistä infuusiota, jossa nestemäisessä muodossa rautaa tiputettiin suoraan suoneen. Näin rautavarastot ehtisivät täyttyä vielä meneillään olleen raskauden aikana.
Lääkäri kertoi tutkimuksista, joiden mukaan on myös sikiölle edullista, että sikiö saa äidin vatsassa jo omat rautavarastonsa täyteen raskauden aikana ennen syntymää, onhan vauvalla käytössä sama rauta kuin äidillä. Hyvät rautavarastot vaikuttavat äidin jaksamiseen sekä auttavat synnytyksessä. Lääkärin mielestä infuusio kannatti siinä vaiheessa, kun raskautta oli vielä useita viikkoja jäljellä, jolloin myös sikiö/vauva vatsassa ehti hyötyä infuusiosta ja täyttää omat varastonsa.
Pääsin nopealla aikataululla infuusioon, joka toimenpiteenä ei ollut kummoinen. Minulle laitettiin kanyyli käsivarren suoneen, jonne tiputettiin lääkärin määräämä annos nestemäistä rautaa, ei siis verta, kuten joskus luullaan.
Tiputus eli infuusio kesti 15 minuuttia, jonka jälkeen minun piti vielä odottaa tarkkailtavana noin puoli tuntia, sillä ”vaikea allerginen reaktio (anafylaksia) on mahdollinen, mutta se on hyvin harvinainen (arviolta alle 1/50 000 infuusiota). Infusoitu rauta (ferrikarboksimaltoosi) on yleensä hyvin siedetty. Valmiste on ollut Suomessa saatavissa noin 10 vuoden ajan ja infuusioita lienee annettu yli 40 000 kappaletta.” (lähde)
Minulle suoneen tiputetusta raudasta ei tullut minkäänlaisia oireita, vaan pääsin jatkamaan matkaani kotiin ja kaikki on mennyt sen jälkeen hyvin. Jo muutamassa viikossa olo ja väsymys alkoi totisesti helpottaa. Virkeystasoni nousi ja ymmärsin, että kyllä viitearvon alla olleella ferritiiniarvolla (23) oli todellakin vaikutusta asiaan.
Konkreettisia muutoksia raudanpuutteen oireiden kanssa
Konkreettisesti muutos parempaan tarkoitti esimerkiksi sitä, että en nukahtanut vahingossa päiväunille, vaan jos halusin nukkua päiväunet, piti minun mennä sänkyyn, rauhoittua ja hakea hetken unta. Aiemmin nukahdin lähestulkoon pystyyn tai sohvalla istuessa pikkukakkosen aikana. Se oli selkeä, ellei jopa valtava ero. Myös aamuisin aloin kokea erilailla virkeyttä hyvien yöunien jälkeen ja myös tietynlainen sydämentykytys esim. rasituksessa loppui. Syynä ei siis ollut raskaus vaan veriarvot.
Haluan myös tässä tuoda esiin sen, että lamaannuttava väsymys voidaan tietyissä tilanteissa nähdä masennuksen oireena, vaikka käytännössä taustalla olisi puute raudasta. On todellakin katsottava ihmisen tilannetta kokonaisuutena, ei vain oiretta.
Reilu pari kuukautta infuusion jälkeen kävin uudelleen mittaamassa ferritiini-arvoni ja se oli noussut arvoon 150. Eli viitearvon yläreunaan. Voin käsi sydämellä sanoa, että olotilani arvolla 23 ja 150 ovat olleet hyvin erilaiset.
Kuulin myös äitiysfysioterapeutilta synnytyksen jälkeen, että on tehty tutkimuksia siitäkin, että hyvät rauta-arvot auttavat synnytyksestä palautumisessa, kun soluilla ja kudoksilla on mahdollisuus toimia koko kapasiteetissaan korjaustoimissa.
Raudanpuutteesta ja raudanpuutteesta ilman anemiaa puhutaan tällä hetkellä enemmän, ellei jopa paljon ja mielestäni se on hyvä asia. Toisaalta on erittäin huono asia, että tämä on saanut jopa muotisairauden stigman, jossa kaikki laitetaan samalle viivalle ja ajatellaan, että hoitoa vaaditaan ilman syytä.
Se, että itsellä on taustalla verenmenetys synnytyksessä sekä keskenmenossa, kaksi rautavarastoja syönyttä raskautta, pitkähkö imetys sekä runsaat kuukautiset, on omiaan syyksi kaiken taustalle. Siinä yhteydessä en haluaisi kuulla, että asiasta puhutaan muotisairautena. Sana ”muoti” ei mielestäni muutenkaan mahdu käytettäväksi samaan yhteyteen, kun puhutaan ihmisen terveydestä.
Olin valmis maksamaan infuusion
Vakuutusyhtiöltäni sain korvaukset lääkärikuluista, mutta itse rautainfuusion vakuutusyhtiö näki lisäravinnehoitona, vaikka sen teki lääkäri, joka hoiti todellista ongelmaa. Rautainfuusio on siis jollain mittarilla kallis, lähes 300 euroa, mutta omasta hyvinvoinnistani olin sen valmis maksamaan.
Näin jälkeenpäin ajattelen, että äitien ja raskaana olevien naisten kokemus väsymyksestä pitäisi kuulla tarkemmalla korvalla ja tutkia potilaan koko tausta, eikä vain sanoa, että rauskausaikana kuuluu väsyttää ja rauta-arvot tippuvat.
Voi hyvin olla, että olin raudanpuutteinen jo ensimmäisen synnytyksen jälkeen kolme vuotta sitten, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan: nyt tätä asiaa on hoidettu sen tarvitsemalla tavalla.
Halusin nostaa tämän asian esiin, sillä tiedän, että minua seuraa paljon nuoria naisia, raskaana olevia, synnyttäneitä sekä useamman lapsen äitejä. Kuulostelkaa omaa väsymystänne, sen laatua ja käykää ihmeessä mittaamassa ferritiini, jos aihetta on. Useimmilla auttaa rautalisät suun kautta ajan kanssa, mutta oma kokemukseni infuusiosta oli erittäin hyvä.
Rautaisin terveisin tällä erää,
Hilla
Instagramissa @hillasblog.
Hienoa, että sait apua raudanpuutteeseen! Kokemuksesta tiedän, minkälaisen ”henkiin heräämisen” infuusio aiheuttaa! Odotan tällä hetkellä viimeisilläni toista lastani, ja anemiasta sekä raudanpuutteesta kärsiessä meni myös tämän raskauden kaksi ensimmäistä kolmannesta. Hemoglobiini oli alimmillaan 83 ja ferritiini huikeat 3. En vieläkään käsitä, miten olen jaksanut hoitaa esikoista ja tehdä normaalia 40h työviikkoa noilla arvoilla. Sain sekä esikoisen aikaan, että tästä toisesta infuusion raskauden viimeisellä kolmanneksella, sillä suun kautta otettu rauta ei auttanut vaan arvot vain laskivat.
Äitiyspoliklinikan lääkäri kuitenkin tällä kertaa otti vähän enemmän labroja ennen infuusion antoa ja selvisi, että minulla on hoitamaton keliakia! En ole ikinä kärsinyt suolisto-ongelmista, joten keliakia ei ole edes käynyt mielessä. Yli 15 vuotta olen ollut aneeminen, ja se on lääkärien puolesta aina laitettu kuukautisten piikkiin. Oon kyllä niin helpottunut, että syy selvisi ja toivottavasti jatkossa ohutsuolen parantuessa rauta ruokavaliosta ja tableteista alkaisi imeytymään.
Moikka Laura, kiitos kommentistasi. Juuri siksi päädyin tästä aiheesta kirjoittamaan, koska olo kehossa infuusion jälkeen muuttui selkeästi paremmaksi. Huh, sinullakin on varmasti ollut melkoisia oloja arvojesi kanssa, mutta hienoa kuulla, että lääkärisi tutki asiaa vielä yksityiskohtaisemmin ja selvitti oireiden syytä ja löysi keliakin. Nyt sitten sitä asiaa hoitamaan ja toivottavasti suolen parannuttua myös raudan imeytyminen tehostuisi. Mukavaa kevättalven jatkoa sinulle!:) /Hilla
Hei,
kiitos kun olet kirjoittanut tästä tärkeästä ja monia koskettavasta asiasta. Olen itse kamppaillut matalan ferritiinin kanssa vuosia, kun on monta raskautta ja synnytystä takana. Ja todennäköisesti tarvitsee itse maksaa injektio, kun ei tablettihoidosta ole ollut hyötyä.
Harmittaa että annat kirjoituksessasi sellaisen kuvan, että hyvää hoitoa saa ainoastaan isolla rahalla yksityispuolelta ja että lääkärille täytyy esittää vaatimuksia haluamistaan tutkimuksista ja hoidoista. On totta että yksityispuolella saat varmasti ne tutkimukset ja hoidot jotka haluat, mutta on eri asia olisitko tarvinnut niitä. Yksityinen terveydenhuolto on bisnestä, jonka tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon rahaa.
Raudanpuute ON muotidiagnoosi. Samoin kuin vaatemuodissa, myös lääketieteessä eri diagnoosit nousevat ajoittain toisia näkyvämmiksi, ”muotiin”. Kun Iltalehdessä kirjoitetaan hypotyreoosista tai varastoraudan puutteesta, ihmiset juoksevat lääkäriin testauttamaan itseään näiden sairauksien varalta. Tämä ”muoti-ilmiöksi nouseminen” ei mielestäni ole mitenkään kyseisen sairauden vähättelyä, vaan tarkoittaa että ihmiset ovat tietoisempia siitä.
Suonensisäinen rauta saattoi olla sinun kohdallasi hyvä ratkaisu, mutta tätä ei voi suoraan yleistää kaikkiin ihmisiin ja tilanteisiin. Useimmissa tapauksissa suun kautta otettavat rautavalmisteet ovat perustellusti ensisijainen vaihtoehto
Moikka Yksi lääkäri, kiitos kommentistasi.
On totta, että yksityinen lääkäripalvelu on bisnestä, mutta ei se siitä ja sen laadusta yksioikoisesti sen huonompaa tee. Aikamoinen ajatus lähtökohtaisesti. Usein myös kuulee sanottavan, että julkisella puolella on kiirettä, alimitoitusta ja resurssipulaa ja näen vain hyvänä sen, että voi maksaa halutessaan ja saa tavata lääkärin, jolla on rauhassa aikaa tutkia asiaa kunnolla. Ja kyllä, minua on hoidettu hyvin myös julkisella puolella – en väheksy sitä ollenkaan.
Varmasti on niin, että trendit näkyy myös terveyspuolella. Tottakai. Mutta huolestuttavaa on juuri tuo kuvailemasi ennakkoasetelma siitä, että potilaan kertomaa ei lähestulkoon edes kuunnella, koska ajatellaan sen olevan trendihaahuilua. Vastaanotoille tulee niitä ”turhiakin” tapauksia Iltalehden jutun jälkeen, mutta yhtälailla sinne tulee potilaita, jotka aidosti apua tarvitsevat.
Sanoit: ”tätä ei voi suoraan yleistää kaikkiin ihmisiin ja tilanteisiin”. Kuten ehkä huomasit, postauksen otsikko oli Raudanpuute raskausaikana. Puhuin omasta kokemuksesta sekä olin rajannut raudanpuuteaiheen vieläpä raskaana oleviin, eli aika marginaaliseen joukkoon. En siis ”kaikkiin ihmisiin” kuten kirjoitit.
Mukavaa kevättalven jatkoa sinulle! :) /Hilla
Kiitos näin jälkikäteen tästä kirjoituksesta, tämä kirjoituksesi ja tarinaasi osittain samaistuminen oli yksi syy mikä sai hakeutumaan mittauttamaan arvot ja tänään selvisi, että ferritiini oli liian alhaalla! Olen itse terveydenhoitoalalla ja vasta tämä kirjoitus sai miettimään omia oireita että voisivatko ne johtua muustakin kuin normaalista väsymyksestä.
Moikka MR! Oleppa hyvä! Juuri tämän takia aiheesta kirjoitin, jotta mahdollisimman moni samasta tilanteessa oleva nainen ymmärtäisi oman tilanteensa ja tietäisi, että siihen voi saada apua ja oloa paremmaksi. <3 Aurinkoista kevään jatkoa sinulle! Ihana kun tulit laittamaan viestiä vielä näin jälkeenpäin. :) /Hilla
Hei, missä sait infuusion ykstyisellä? Olen soitellut lääkäriasemia läpi ja yksityiset asemat eivät enää kuulema tee :O
Moi Mari, Päätin jo tätä tekstiä kirjoittaessa, että en niin yksityiskohtiin tekstissä mene. Pääkaupunkiseudulla kävin yksityisellä ja siellä asiat hoituivat mielestäni tosi hyvin. Kyllä varmasti hoitoa löytyy kun tarve on. :)
Hei Hilla, kiitos hyvästä kirjoituksesta. Minullekin selvisi vasta ennen toista raskautta, että ferritiini-arvoni ovat kovin matalat. Sain silloin ennen raskautta infuusion, mutta en se jälkeen. Nyt kolmannen raskauden viimeisen kolmanneksen lähestyessä, lääkäri suositteli että minulle annettaisiin infuusio matalan ferritiinin takia. Aloin kuitenkin pohtia, onko tässä jotain riskiä ottaa raskauden aikana? Suositteliko sinulle lääkäri tätä ehdottomasti? Tuliko teillä puheeksi jotain mahdollisia haittavaikutuksia infuusiosta raskauden aikana? Ymmärsin että esim ensimmäisellä kolmanneksella, näitä ei mielellään tehdä..
Moikka Mikaela! Tosi hyvä juttu, että ferritiiniasia on saatu selville sinulla ja sitä on hoidettu. En ole lääkäri, enkä näiden asioiden ammattilainen, joten en lähde siinä mielessä neuvomaan tai jakamaan täällä mielipiteitäni. Mutta sen voin kertoa, että minulle infuusio annettiin loppuraskaudessa juuri siksi, että sekä minä että vauva vatsassa saimme molemmat tankattua rautavarastomme täyteen. Kaikki meni hyvin ja vauva syntyi hyvillä veriarvoilla.<3 Haittavaikutuksista synnytyksen ja naistentautien erikoislääkäri ei tässä kohtaa puhunut, ainut tietenkin, että oloani seurattiin 30 minuuttia heti infuusion antamisen jälkeen. Vointini parani ihan muutamissa viikoissa. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle ja hyvää loppuodotusta. <3 /Hilla