Viime viikkoina ja päivinä on tapahtunut paljon. Niin paljon, että uutiset, tiedotukset, rajoitukset, arjen muutokset ja kaikki tämä laittaa vähemmästäkin mielen täyteen ajatuksia ja kysymyksiä. On kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia, vasta aika näyttää vastauksia.

Vallitseva tilanne vaikuttaa meihin kaikkiin, eri tavoin. Annan suurta arvoa kaikille heille, jotka tekevät työtä parhaillaan tämän tilanteen hyväksi esimerkiksi terveydenhuollossa ja pyörittävät yhteiskunnan rattaita tänään, lauantainakin. Heidän lisäksi on suuri joukko meitä, joiden arki voi pyöriä nyt kotona perusasioiden äärellä.

Kirjoitin eilen Instassa, että asiantuntijat ja viranomaiset hoitavat tiedottamisen meneillään olevan tilanteen osalta ja uutiset uutisoivat. Minun kanavissa ja täällä blogissa jatkuu se hyvä tavallinen arki – sen mukaan kuin mahdollista. Minulla oli hetken aikaa jopa sellainen olo, että mistä tässä hetkessä voi edes kirjoittaa somessa ja blogissa ilman, että se tuntuisi liian kevyeltä.

Samalla kun tuo ajatus tuli mieleeni, niin ymmärsin, että itseasiassa sekin on erittäin arvokasta, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ihmiset jatkavat sitä ”tavallista arkea” rajoitusten mukaan ja puhuvat muustakin kuin siitä, mikä täyttää tällä hetkellä uutisvirran ja lehtien etusivut. Sen vastapainoksi tarvitaan myös naurua, iloa, kepeyttä – arjen jatkuvuutta perusasioiden äärellä.