Nykyään puhutaan paljon hyvinvoinnista, mutta mitä se itseasiassa tarkoittaa. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Siten ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää ottaa huomioon henkinen hyvinvointi, fyysinen kunto sekä sosiaaliset ihmissuhteet. Määritelmiä on monenlaisia, mutta lopulta olemme kaikki yksilöitä ja hyvinvointi rakentuu meille jokaiselle erilaisista palikoista.
Ei ole mitään absoluuttista hyvinvointia, vaan käytännössä se on tasapainoilua ja pieniä arkisia, jokapäiväisiä valintoja. Voiko hyvinvointia ylipäätään määritellä. Ehkä ei. Enemmänkin voi pohtia, mistä se itselleen muodostuu, mikä siihen vaikuttaa.
Opiskelin ensimmäisellä äitiyslomalla health coachiksi, hyvinvointivalmentajaksi, sillä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat minua. Mielenkiintoista on etenkin se, miten monesta osasta vointimme, hyvinvointimme tai huonovointisuutemme koostuu. Kaikki vaikuttavat kaikkeen ja kokonaisuus on osiensa summa.
HYVINVOINTIMME ON MONEN ASIAN SUMMA
Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan kaikkien niiden osa-alueiden muodostamaa kokonaisuutta, joka lopulta vaikuttaa siihen, miten yksilö oman vointinsa ja olonsa kokee. Hyvinvointimme rakentuu useammasta osasta: ravinto, lepo, uni, liikunta, palautuminen, rentoutuminen, terveys, elämästä nauttiminen, ystävien tapaaminen, ajatukset, tunteet, työssä viihtyminen, aikaansaaminen, unelmat, turvallisuus, perhesuhteet ja niin edelleen.
Osa hyvinvointiamme on terveys ja kokemus onnellisuudesta. Toisaalta terveenä voi olla onneton tai sairaana tuntea itsensä onnelliseksi. Kaikki yhdessä vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen vointiin – hyvinvointiimme.
HYVINVOINTI ON TEKOJA JA TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISIÄ
Itselleni yksi tärkein oivallus oman hyvinvointini kannalta on ollut sisäistää se, että hyvinvointi on tekojen lisäksi yhtälailla myös tekemättä jättämistä. Se, että lähden lenkille tai tekemään kuntopiiriä, mutta yhtälailla se, että osaan olla lähtemättä kun siltä tuntuu. Se, että menen monena iltana sopivaan aikaan nukkumaan, mutta yhtälailla se, että viikonloppuna annan itselleni luvan valvoa, jos siltä tuntuu.
Hyvinvointi on valintoja. Omaa hyvinvointiaan ei voi suorittaa. Hyvinvointia ei saavuteta tietyllä sapluunalla. Ei ole yhtä tapaa tehdä oikein. On hyvä pysähtyä itsensä äärelle, kuunnella tarkalla korvalla omia tuntojaan: mikä minulle on aidosti tärkeää? Sanoisin, että sieltä arvojen kautta lähtee kaikista kestävin polku oman hyvinvoinnin äärelle.
Hyvinvoinnin eri osa-alueiden painotukset vaihtelevat eri elämänvaiheissa. Työelämässä 8 tuntia toimistotyötä näyttöpäätteen edessä tehtyäni usein toivoin pääseväni illalla liikuttamaan itseäni. Kotona lasten kanssa hoitovapaalla toivon välillä iltaisin, että saisin hetken edes istua. Sama minä, erilaiset tilanteet. Asioilla on erilaiset painotukset.
En koe, että äidiksi tultua minun on pitänyt luopua paljosta, on vain pitänyt arvottaa asiat uudella tavalla ja laittaa ne uusiin mittasuhteisiin uudessa kontekstissa. Mitoittaa oman hyvinvoinnin palaset uudella tavalla, uuteen järjestykseen.
Tärkeä oivallus on ollut myös se, ettei hyvinvointi ihan pienestä hätkähdä. Rentous ja sallivuus ovat minulle asioita, jotka antavat siimaa ja sitä kautta hyvää oloa. Olen tekijäluonne, tykkään puuhastella, saada asioita aikaan, olla tavoitteellinen, mutta samaan aikaan rakastan nautiskelua, oleilua ja minussa asuu myös tärkeä laiska puoli. Laiskuus on välillä oikein hyvä asia.
OLEMME OSA LUONTOA JA SEN MIKROBISTOA
Ravinnon lisäksi Huovinen mainitsee artikkelissa tärkeäksi asiaksi suhteen luontoon ja sitä kautta kosketuksen luonnon mikrobistoon ja bakteereihin. Olisi tärkeää, että olisimme luonnossa enemmän ja kohtaisimme luonnon bakteereita. Möyrisimme kukkepenkeissä, kattaisimme retkieväät sammalmättäälle, hengittäisimme metsäilmaa – olisimme osa luontoa ja sen mikrobistoa.
Jyväskylän yliopistossa tehdyn väitöstutkimusten mukaan liikunnalla on suotuisia vaikutuksia suolistomikrobiston koostumukseen. Kuusi viikkoa kestäneen kuntospurtin jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit lisääntyivät suolistossa. (lähde)
HENKISEN HYVINVOINNIN MERKITYS VATSAN JA SUOLISTON HYVINVOINNILLE
Tähän mennessä mainitut asiat ovat olleet enemmän fyysisen puolen asioita; mitä syömme, miten liikumme, mitä teemme? Usein nämä konkreettiset asiat tulevat ensimmäisenä mieleen ja niitä on helpoin toteuttaa. Silti ihmisen kokonaisvaltaisen toiminnan ja terveyden kannalta henkisen hyvinvoinnin puolta ei tulisi unohtaa. Sanotaanhan suolistoa jopa ihmisen toisiksi aivoksi. Niin suuri vaikutus suolistolla on terveyteemme.
Vaikka tekisimme ja suorittaisimme kaiken ”oikein”, voi jarruttava tekijä taustalla olla esimerkiksi stressi, ylikuormittuminen, liian vähä uni tai palautuminen, murheet, huolet tai muut asiat, jotka vaikuttavat henkiseen hyvinvointiimme ja sitä kautta terveyteemme. Me ihmiset olemme yksilöitä ja eri ihmisillä vaikutukset ovat erilaisia. Vuosi vuodelta olen enemmän sitä mieltä, että fyysisten asioiden rinnalla henkisen hyvinvoinnin asiat ovat yhtä painavia toisessa vaakakupissa. Niiden asioiden merkitystä ei soisi vähätellä. Joskus ratkaisu voi löytyä sieltä.
IHMINEN ON KOKONAISUUS
Näin lopuksi tiivistäen voisin sanoa, että hyvinvoinnin kannalta on tärkeää nähdä ihminen psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena, ja kaikki osa-alueet tulisi huomioida. Tärkeää on myös yksilöllisyys, omat arvot ja elämäntilanne.
Monenlaisia vinkkejä ja neuvoja voidaan antaa ulkoapäin, mutta lopulta jokainen ihminen itse määrittelee sen, mistä hyvinvointi itselleen muodostuu ja mitä sen tasapainoon tarvitaan. Sopivassa suhteessa tekoja ja tekemättä jättämisiä. Välillä hikiliikuntaa ja toisessa hetkessä riippukeinussa loikoilua kirjan kanssa – sitä se itselleni parhaimmillaan on.
Hyvinvoivaa kesää, nautitaan siitä!
-Hilla