Kirjoitin kolme kuukautta sitten viimeksi Pikkuveen kuulumisia ja ajattelin, että näin yhdeksän kuukauden rajapyykin ylityttyä voisi jälleen olla aika. Vauvavuodesta on 3/4 osaa takanapäin ja kaiken aikaa alkaa enemmän tuntua siltä, että ei hän enää niin vauva ja vauvamainen ole. Hänestä on kovaa vauhtia kuoriutumassa vauhdikas taapero esiin. 😊Lukaisin ihan omaksi iloksi tuon aikaisemman postauksen (puolivuotiaan kuulumisia) ja huomasin, miten asiat ovat kolmessa kuukaudessa taas jo muuttuneet. Niin paljon ehtii tapahtua vauvan kanssa lyhyessäkin ajassa.

9 kuukauden kuulumisia

Mitä 9 kuukauden ikäinen vauvamme touhuilee?

Ihanuus oppi ryömimään jossain siinä seitsemän kuukauden kohdilla. Samalla etenemistyylillä hän liikkuu edelleen. Siinä mielessä hauska juttu, että isosiskonsa alkoi heti opittuaan kontata, eikä ikinä ryöminyt. Tämän toisen kanssa on alkanut näyttää siltä, että ehkä hän siirtyy ryömimisestä suoraan kävelyyn. Konttaukselle ei ainakaan vielä ole ollut tarvetta, kun ryömimisnopeus on kehittynyt melkoisen vauhdikkaaksi viime aikoina.

Mielenkiintoisin paikka tällä hetkellä Pikkuveen mielestä on isosiskon huone. Kaikki lelut, kirjat, leikkikeittiön välineet, nuket, pehmolelut… – ah, mikä tavarataivas räplätä, roplata, maistella, hiplata, sohlata, kohlata ja sählätä. Äidin mielestä kyllä kiva paikka myös, koska roplauksen lomassa ehtii itse vaikka vastata muutamaan sähköpostiin, lukea uusimmat uutiset tai juoda kaikessa rauhassa päiväkahvit.

Tavaroita tutkiessaan Pikkuvee nousee istumaan tai polvi-istuntaan. Siitä asennosta on myös hyvät lähtökohdat nousta tukea vastaan ja kurotella vaikka isosiskon kruunua, taikasauvaa, askarteluja tai muita ei niin vauvaystävällisiä tavaroita. Seisomaan nousu on edelleen hyvin hataraa ja heiluvaa, paluu maantasoon tapahtuu usein nopeasti.

Musiikin soidessa vauvalla on rytmi veressä. Peppu ja vaippa alkaa heilua samassa tahdissa, polvet notkeina jammaten. Myös satukirjat kiinnostaa ja niiden kuvat. Kun isosiskolle luetaan, rauhoittuu samalla pienempikin kuuntelemaan korva tarkkana.

Millainen päivärytmi on parhaillaan?

Heräämme useimmiten siinä seitsemän aikoihin. Daniel tykkää arkena hoitaa aamuja lasten kanssa ja kahvikeittoa myös, joten olen itse saanut vedellä lähemmäs kahdeksaa joinain aamuina ja se on tehnyt hyvää.

Nyt korona-aikana Daniel ”lähtee töihin” eli siirtyy muutaman metrin työhuoneeseen vähän ennen kasia ja viimeistään siitä sitten minä jatkan tyttöjen kanssa päivää. Syödään aamupalat valmiiksi, puetaan päivävaatteet päälle, lapset touhuaa, leikkii, minä siivoilen keittiön ja joskus muuta samalla, pestään hampaat ja sitten kello 9:30-10 aikaan lähdetään ulkoilemaan ja samalla vauva menee aamupäivän päiväunille. Ulkona viihdytään parikin tuntia isomman kanssa, niin että 12 aikaan nälkä huikoo ja mennään sisälle syömään lounasta. Vauva heräilee yleensä vähän ennen puoltapäivää uniltaan, nukkuu noin 1,5-2 h.

Lounaan jälkeen isompi saa katsoa jotain ohjelmaa telkkarista, minä puuhailen vauvan kanssa lattialla tai oikaisen sohvalle pitkäkseni – kaikille pieni lepohetki. Iltapäiviin kuuluu välillä askartelua, kirjojen lukemista, muistipeliä tai jotain muuta kivaa, mitä isompi toivoo. Pikkusisko kulkee menossa mukana katsellen.

14-15 välillä syödään kaikki välipalaa ja noin 15 jälkeen tähtään vauvan toisille päiväunille. Toiset päiväunet kestää 1-2 h, riippuen vähän siitä, miten pitkät aamu-unet ovat olleet. Vauvan toisten päiväunien aikaan tarjoutuu mulle mahdollisuus tehdä työhommia. Isompi puuhaa omiaan tai sitten mennään ulos hiekkalaatikolle ja näpyttelen meilejä, blogitekstejä tms. siinä seurana.

Daniel lopettaa noin kello 16 aikaan työpäivän ja siirtyy jouhevasti kokin rooliin siitä suoraan. Ruoka syödään 17 aikaan. Illalla puuhaillaan mitä milloinkin, urheillaan, kotoillaan, ulkoillaan, ja 20 aikaan lapset laitetaan iltapalan jälkeen yöpukuihin ja nukkumaan menevät noin 20:30 aikaan, joskus venyy ysin pintaan.

Miten vauva ruokailee?

Pikkuvee alkoi maistella ruokia 5 kuukauden isässä ja nyt 9 kuukauden iässä hän syö aika pitkälle samaa ruokaa kuin mekin. Joskus otamme hänen ruokansa erilleen ennen maustamista, mutta useimmiten kyllä syö täysin samaa kuin mekin (suolaa ruoassa on maltillisesti). Isosiskonsa söi aikoinaan parhaiten samalla tavalla tavallista kotiruokaa. Purkkiruoat eivät ole maistuneet kummallekaan (ovat ehkä liian sosetta), mutta en myöskään ole kovin montaa kuukautta jaksanut tehdä vauvalle erikseen omia ruokia, joten siksi samoilla mennään. Meillä syödään erilaisia kotiruokia ja se on toiminut vauvalle vähän muussattuna tai pilkottuna oikein hyvin, lukuunottamatta nyt esimerkiksi vaikka tortilloja tai thaiwokkia.

Aamupalalla, välipaloilla ja iltapalalla vaihdellen jugurttia/puuroa/hedelmiä/smoothie-pussi tai hedelmäsoseita. Maitoa saa ruokailun jälkeen ja miten nyt milloinkin.

Imetänkö vielä?

Imetin viimeisen kerran viime viikolla Pikkuveen ollessa 9 kk ja 1 viikon ikäinen. Otimme korvikkeen rintamaidon kaveriksi noin puolen vuoden iässä isän osallistumista ja iltoja helpottamaan. Daniel hoiti vauvan iltamaidon ja nukutuksen, ja minä sain keskittyä iltaisin isosiskoon, joka hänkin kaipasi iltasatua ja läheisyyttä. Korvikkeen määrä lisääntyi vähitellen ja nyt 9 kuukauden kohdalla vauvaa ei enää rinta kiinnostanut, vaan siitä tuli enemmänkin purulelu ja pelehtimisväline, joten oli aika helppoa päättää, että ihana imetys sai tulla päätökseensä meidän kohdalla.

Samaan aikaan kiinteän ruoan määrä ja aamupuurojen annokset ovat kasvaneet, joten tässä kohtaa tuntui siinäkin mielessä hyvältä siirtyä rinnasta kokonaan korvikkeeseen ja välillä hörpitään nokkamukista vettäkin. Tuntuu siltä, että lapset syövät melkolailla samassa rytmissä ja monin osin ihan samoja juttuja. Elämä helpottaa! 🤩

Imetys oli vähentynyt pikkuhiljaa, joten minun osalta lopettamisessa ei ollut enää mitään ongelmaa, eikä rintojen täyttyminen liikaa ollut esteenä. Maitoa kyllä tuli ja on rinnoissa edelleen, mutta alun pinkeät vesimelonit olivat imetysmatkan varrella muuttuneet jo reppanoiksi hernepusseiksi. hehee. Maito oli paksua, mutta määrällisesti sitä oli vähemmän. Imetyksen loppuminen meni esikoisen kanssa ihan samalla tavalla ja samaan aikaan. Olen kiitollinen kaikista ihanista imetyskuukausista, mutta samaan aikaan tuntuu vapauttavalta, kun se on nyt paketissa.

Kuinka meillä nukutaan?

Noin seitsemän viikkoa sitten isosiskolla oli kova yskä, ja kova yskä herätteli myös vauvaa useasti yöaikaan. Kaikki heräiltiin ja paljon. Sen takia kokeilimme kaikenlaisia nukkumisjärjestelyjä ja lopulta parhaiten toimi se, että vauva siirtyi omaan pinnasänkyyn, omaan huoneeseen ja on siellä sen jälkeen nukkunut paremmin yksin kuin perhepedissä meidän välissä. Isosiskon yskä oli tässä kohtaa siis ratkaiseva juttu muutokselle ja näin jälkeenpäin toimi hyvänä ”unikouluna”. Omassa huoneessaan hän joka tapauksessa nukkui paremmin, kuin yskivän isosiskon läheisyydessä.

Muutaman yön kävimme useamman kerran laittamassa tippunutta tuttia suuhun ja muutaman yönä minä tai Daniel väsähdettiin väsyneenä lastenhuoneen lattialle maton ja tyynyjen päälle nukkumaan, mutta siitä se sitten vähitellen helpotti. Nyt sanoisin, että me nukutaan aika hyvin.

Vauva menee unille klo 20:30-21 ja herää useimmiten kerran yössä. Joskus riittää pelkkä tutti, mutta aika monena yönä olemme antaneet jääkaapista valmiiksi ladatun tuttipullon, juotamme sen hänelle ja siitä hän jatkaa unia aamuun klo 7 asti. Yhden tankkauksen taktiikalla ja sen voi hoitaa minä tai Daniel.

Isosiskonsa on ollut erilainen nukahtaja ja nukkuja ja hän nukkuu edelleen meidän vanhempien makuuhuoneessa omassa sängyssään. Mutta pääasia on, että nukumme kaikki mahdollisimman hyvin. Kaikkea voi ja kannattaa kokeilla parempien unien saamiseksi, mutta joskus on erittäin ok myös se, että lapsi nukkuu parhaiten lähellä. ❤️

Mitä sisarukset toisistaan tuumaavat?

Siskokset ovat ihastuttava tiimi. Heillä on hauskaa yhdessä, ja isosisko jo kovasti odottaa, että Pikkuvee oppisi kävelemään ja pääsisi helpommin mukaan leikkeihin.

Kiusaamista tai mustasukkaisuutta heidän välillään on ollut äärimmäisen vähän, isosisko on sen sitten kohdistanut meihin vanhempiin, jos jonnekin sitä on pitänyt purkaa. Ajattelen, että parempi niinpäin. Kaiken aikaa vauvasta on puhuttu kauniisti ja me on kerrottu, että pienempänä ihmisenä häntä kuuluu kohdella hellästi ja kauniisti ja sen isosisko on hyvin sisäistänyt.

Ihan lähiviikkoina olen havahtunut muutaman kerran jo niihin tilanteisiin, kun siskokset leikkivät kivasti yhdessä lastenhuoneessa ja minä olen voinut katsoa heitä etäämmältä ja laittanut samaan aikaan vaikka iltaruoan valmiiksi. Heistä on tosiaan kehkeytymässä seuraa toisilleen. 🥰

Mitä siellä ruutujen takana muille vauvoille kuuluu? :) Kuulumisia voi kertoa kommentilla. <3

Haleja kaikille!

-Hilla ja Pikkuvee

Instagramissa @hillasblog