Säästämisen tavoitteellisuus motivoi

Säästämisen tavoitteellisuus motivoi minua, kuten varmaan aika montaa muutakin. On ihan eri asia laittaa 10 euroa tai 1000 euroa kuukaudessa säästöön, jos on jokin tavoite. Tavoite voi tietenkin olla hyvin erilainen tai eri suuruinen: ensi kuussa ostettavat uudet talvikengät tai eläkesäästöjen kartuttaminen 40 vuoden päähän. Mutta yhtä kaikki, tavoite on tavoite, joka antaa tekemiselle suunnan ja tarkoituksen.

Säästämisen tavoitteellisuus motivoi

Joka kolmannella 17-74-vuotiaalla suomalaisella ei ole säästöjä. On siis paljon ihmisiä, jotka ehkä haluaisivat päästä säästämisessä alkuun, mutta ekana pitäisi aloittaa. Jokin konkreettinen tavoite puuttuu. Toisaalta voi olla myös tavoite, mutta lopullinen päätös tai jokapäiväiset teot puuttuvat – kenties aloittamisen kynnys on noussut liian suureksi tai ajatellaan, että mitäpä sillä yhdellä 10 eurolla on väliä, jos enempää ei ole mahdollista säästää.

Vastaan tässä blogitekstissä omalta osaltani muutamiin kysymyksiin, joista voi olla säästämisen ja sijoittamisen aloittamisen sekä ylläpitämisen kannalta hyvä pohtia. Missä asioissa säästämme? Mikä on säästämisen tavoitteemme?  Mitkä ovat kuukausittaisia konkreettisia tekoja säästämisen osalta? Meidän perheen säästötilanne tällä hetkellä? Mikä on suurin haasteesi säästämisessä?

Missä asioissa säästämme?

Pienistä puroista syntyy iso virta. Pienistä summista syntyy ajan myötä isompi säästösumma. Tämä on taustalla oleva ajatus, kun teen säästämiseen liittyviä päätöksiä.

Silti minusta tuntuu, että olen liian usein lukenut niitä säästämisvinkkejä, että jätä kaupungilla take away -kahvi ostamatta ja laita se 4 euroa mieluummin säästöön. Keitä kahvit kotona, ota oma muki ja säästä. Kyllä varmasti näin säästetään euroja, mutta mielestäni kysymys on paljon suuremmista suuntaviivoista ja valinnoista kuin siitä yhdestä kahvimukista.

Esimerkiksi minä käy tässä elämänvaiheessa todella harvoin kaupungilla ja kun käyn, voi se yksi kahvilassa nautittu kahvikupillinen olla juuri se nautinnon veroinen asia sillä reissulla. Landelaiselle, joka kuitenkin keittää kahvinsa useimmiten kotona, ei tuosta vinkistä ole paljoakaan apua.

Ennemminkin ajattelen säästämistä suuremmassa kontekstissa, en vain niissä yksittäisissä valinnoissa. Suurempia suuntaviivoja on se, millaiseen elämäntyyliin ja elämänlaatuun olen tyytyväinen? Mikä riittää minulle ja meidän perheelle? Millaista elämää haluan elää? Mitkä asiat elämässä oikeasti merkitsevät? Mikä tekee minut onnelliseksi?

Tässä kulutusyhteiskunnassa jotkut elämäntyyliin tai -laatuun liittyvät asiat voivat olla ihan ulkoa tulevia. Jokainen tekee kuitenkin viime kädessä päätökset siitä, mikä on itselleen esimerkiksi elämänlaatua. Onko se ostoskeskuksissa pyöriminen vaiko luontopolulla käveleminen.

Me olemme koti-ihmisiä ja koti merkitsee meille paljon. Haluamme panostaa asumiseen ja etenkin meidän tyyliseen asumiseen. Tykkään, että kotona on kaunista, sillä se lisää viihtyisyyttä ja hyvää oloa. Minulle asumisessa on tärkeää tilavuus ja ympäröivä luonto.

Sen sijaan esimerkiksi matkustaminen ei ole minulle niin tärkeää. Tällä hetkellä on ollut helppo karsia matkustamisesta, mutta niin olisimme varmaan tehneet ilman koronaakin. Näistä isommista, koko elämäntyyliin vaikuttavista asioista, syntyy lopulta ne meidän jokaisen omat pienet purot ja isommat virrat.

Mikä on säästämisen tavoitteemme?

Edelliseen kappaleeseen viitatessani seuraava haave ja sitä kautta tavoite liittyy asumiseen. Sekä minä että Daniel olemme kummatkin viettäneet lapsuutemme omakotitalossa ja kasvaneet ympäristössä, jossa tilaa on ollut. Siihen samaan suuntaan veri vetää edelleen ja nykyinen säästötavoitteemme liittyy omakotiunelmaan tai oman tontin ostoon ja rakennusprojektiin.

Opiskeluvuodet asuimme kaupungeissa kerrostaloasunnoissa ja ensimmäinen omistuskaksiomme sijaitsi Helsingissä. Yhteensä yli 10 vuotta tuli asuttua kerrostalossa, mutta tiesimme kaiken aikaa millaiseen asumisen tyyliin haluaisimme palata. Nykyinen kotimme on väljemmillä vesillä paritalo Kirkkonummella ja seuraava hyppy olisi omakotitaloon. Emme tiedä vielä milloin, mutta tuo selkeä tavoite ja unelma on ohjannut meidän säästösuunnitelmia viimeiset vuodet.

Toinen tavoite liittyy kauemmaksi tulevaisuuteen, eläkepäiviin. Yrittäjäksi ryhtyessä aloin aktiivisesti laittaa kuukausittain pienen summan rahastoon, joka saa siellä kasvaa eläkepäiviin saakka. Eläkesäästäminen on enemmän sellainen mekaaninen juttu, samalla tavalla kuin yrittäjänä Yelin maksaminen.

Mitkä ovat kuukausittaisia konkreettisia tekoja säästämisen osalta?

Kuukausittaisia konkreettisia tekoja säästämisen kanssa on ihan ensimmäisenä halu saada säästöön. Ollessani nyt muutaman kuukauden hoitovapaalla, säästäminen ei ole ollut niin helppoa. Vaikka unelmat olisivat isoja, niin ei se tarkoita, että säästöön saadut summat olisivat aina kovin kummallisia. Ehei. Kyllä nyt minun ollessa hoitovapaalla on tullut huomattua se, että kuukausittain säästöön jäävä osuus on ollut huomattavasti pienempi kuin muulloin, ja se on ihan fine. Se on otettu huomioon ja tiesimme sen jo, kun aloimme odottaa toista lasta syntyväksi.

Me emme ole olleet niitä, jotka olisivat säästäneet etukäteen vauvaa varten. Lapset ovat tulleet meidän elämään ja taloutta on muokattu sen mukaan matkan varrella.

Tärkeä konkreettinen teko säästämisen osalta on myös tietoisuus omista kuluista ja menoista. Tsekkasimme ennen kesää esimerkiksi kulut, jotka menevät meidän tileiltä kuukausittain, kuten Netflix 7,90 eur, äänikirjapalvelu 16,90 eur, Danielin salijäsenyys 25 eur, ja teimme niihin muutoksia tarpeen mukaan. On ihan turha maksaa asioista, jos niitä ei oikeasti ehdi käyttää.

Asuminen ja ruoka ovat meidän perheessä isoimpia kulueriä. Nykyisiin asumisen kuluihin emme voi sen suuremmin vaikuttaa ja ruokakuluista olemme tietoisia, joten ne asiat sanoisin meillä olevan hanskassa. Auton tarvitsemme, mutta senkin käyttökuluista olemme kartalla, samoin vakuutuksista. Elämän ”kiinteisiin kuluihin” emme kovinkaan paljoa pysty vaikuttaa, mutta muuhun kulutukseen kyllä.

Minulla on kerran kuussa tapana tehdä sellainen oman talouden tsekki. Katson vähän mitä on tullut ja mennyt, osan siirrän sivuun säästöön ja lopuilla on sitten pärjättävä. Jos joku summa ihmetyttää, niin sitten kiinnitän siihen jatkossa huomiota.

Meidän perheen säästötilanne tällä hetkellä?

Tulevaa asumishaavetta varten säästämme yhdelle tilille kuukausittain ja sen lisäksi pidämme huolta, että puskuritilillä on sopiva summa rahaa lähitulevaisuuden mahdollisia yllätyksiä varten.

Olemme katsoneet lähiseudun tontteja ja ne maksavat keskimäärin noin 100 000 euroa. Sellaista tavoitetta varten teemme tällä hetkellä töitä ja säästämme siihen asti, kunnes uusi koti tai tontti löytyy. Emme tiedä, onko se tänä vuonna vai 2 vuoden kuluttua, mutta selkeä tavoite meillä on. Lainan suuruuteen vaikuttaa tietenkin sitten summa, jonka saamme tänä aikana säästettyä.

Nykyisen kodin asuntolainaa lyhennämme kuukausittain. En näe asuntolainan lyhentämistä säästämisenä vaan enemmänkin asumiskuluna, vaikka koko ajan tietenkin koti muuttuu lyhentämisen edetessä enemmän omaksi.

Minulla ja Danielilla on omat rahasto- ja osaketilit Nordnetissä ja niitä hoidamme ihan itsenäisesti oman vainun ja säästömahdollisuuksien mukaan. Pieni summa ohjautuu kuukausittain rahastoihin tai toisinaan säästän ensin hieman enemmän ja sitten ostan jotain osaketta. Hoitovapaan aikana sijoitussummat ovat olleet niin ikään minimissä, koska tulotkin ovat minimissä. Sijoittamisessa on pidemmän aikavälin tavoitteita, joten niihin myös suhtaudun eri tavalla. En stressaa sitä jos en joka kuukausi saa sinne rahaa säästöön, vaikka tiedostankin korkoa korolle -ilmiön.   

Meillä ei tällä hetkellä ole mitään erityistä muuta säästötiliä, ei esim matkatiliä tai huvittelukassaa. Jotenkin pienten lasten kanssa elämä tuntuu just nyt näin hyvältä ja meitä säästämiseen eniten motivoi asumishaaveet.

Mikä on suurin haasteesi säästämisessä?

Itselläni suurin haaste säästämisessä on viimeiset vuodet ollut yrittäjänä toimiminen ja sitä kautta epäsäännölliset tulot. Kuukausittaisen tilipussin vaihtelevuus on joskus suurta.

Palkkatöissä tilille kuukausittain tippuvasta summasta oli helppo laittaa sivuun tietty osuus ja homma oli ennustettavaa. Siksi se oli mielestäni myös helppoa. Melkein etukäteen osasi sanoa, mitä tulee saamaan säästöön tulevan puolen vuoden aikana. Nyt tilanne on erilainen ja sanoisin, että siinä on ollut haastetta ja uutta opeteltavaa. Joskus saa enemmän säästöön, joskus vähemmän. Pitäisi katsoa tässäkin asiassa pidempää aikaväliä, eikä vain tuijottaa yksittäistä kuukautta, vaikka sellaiseen olen aiemmin tottunut.

Yrittäjänä toimiminen on siis tuonut omaan talouden hoitoon lisää kriittisyyttä ja ehkä myös turvallisuushakuisena ihmisenä säästämistä on yrittäjänä toimiessa tullut mietittyä vielä normaalia enemmän. Koska en tiedä kuinka suuri tilipussini on joulukuussa, haluan varautua tulevaan hieman isommalla puskurilla.

Sellaisin pohdinnoin tällä erää,

Hilla

ps. jos sulla on hyviä omakotitalo- tai tonttivihjeitä, niin otamme mielellämme sellaisia vastaan.

Instagramissa @hillasblog

25+

You may also like

2 kommenttia

  1. Helppo samaistua moneen asiaan tekstissä. Meillä ei tässä pikkulapsivaiheessa ole edes haluja ulkomaanmatkailuun, joten siitä on helppo säästää. Omakotitalohaave siintelee täälläkin lähivuosina edessä. Kuulostaa kyllä hurjan kalliilta etelä-Suomen tonttihinnat. Täällä pohjoisemmassa, pienellä paikkakunnalla jo puolet tuosta summasta on paljon.
    Mutta vielä tuosta säästämisestä, niin itse ajattelen että se on paljon kiinni elintasosta jonka halua ylläpitää. Korkealta on vaikea tulla alaspäin, mutta itse en halua edes pyrkiä sinne. Esim.lapsen vaatteista varmaan 90% ostan kirppareilta, vaikka periaatteessa varaa olisi ostaa uutenakin. Myös esim. töihin eväiden ottamisella säästää helposti isonkin summan. Sijoittamisesta en itse ymmärrä juuri mitään ja mies hoitaa meillä sen puolen. Välillä on hyvä tehdä tsekkauksia menoihin, niin hahmottaa kyllä varmasti asiat joissa voisi säästää.

    2+
    1. Hyviä pohdintoja Juuli ja todella mukava kun jaoit teidän perheen ajatuksia aiheeseen liittyen. Hyvin sanottu tuosta elintasosta, jonka haluaa ylläpitää. Jos elämän aikana tulot nousee, on hyvä miettiä niitä omia elinkustannuksia. Nouseeko ne samassa suhteessa vaiko eikö. Siihen voi vaikuttaa just vaikka sillä, että ostaako vaatteita kirpparilta, vaikka olisi varaa muuhun. Töihin eväiden ottaminen on ollut mulla kanssa tapana silloin kun siihen pystyi vaikuttaa. Omiin menoihin ja tuloihin tutustuminen kyllä kannattaa. 🙂 Kaunista syksyn jatkoa teidän perheelle! <3

      0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *