Olen tämän syksyn aikana kerännyt kysymyksiä, joita minulta kysellään Instagramin yksityisviestien kautta. Puhelimen muistioon olen näitä kysymyksiä aina lisännyt ja nyt huomasin, että siellähän oli niin monia kysymyksiä, joista voisi kirjoittaa jokaisesta vaikka ihan oman postauksensa, mutta tässä vauva-arjen tiimellyksellä yhdistin kaikki ravinto & ruokailu -aiheiset kysymykset tehokkaasti samaan postaukseen. Tässäpä ne:

Mitä teiltä löytyy aina kotoa jääkaapista, jos tulee väsyneenä ja nälkäisenä kotiin?

Me ennakoidaan tai oikeastaan Daniel ennakoi ruuanlaittoa sen verran, ettei tuollaista tilannetta kovin helposti meillä synny. Varmaan vaikuttaa pienet lapsetkin asiaan, heidän takiaan syömisiä on välttämätöntä ennakoida ja etukäteen miettiä, mikä on esimerkiksi huomisen lounas ja päivällinen. Se, että olisimme kaikki nälkäisiä ja kotona ei olisi edellisen päivän ruokaa tai aineksia uuden ruuan valmistamiseen, on tosi harvinaista.

Teemme yleensä sellaisen kevyen hahmotelman seuraavien päivien ruokailuista. Valmistetaan esimerkiksi isompi satsi iltaruokaa ja sitä syödään sitten seuraavana päivänä lounaana. Kun menemme kauppaan, niin sieltä ostetaan esimerkiksi 3-4 päivän ruoka-aineet.

Kyllä meidän jääkaapista silti melkein aina löytyy kananmunia, joista saisi tehtyä ruokaisan munakkaan. Tai puuroaineet, joista saisi eteensä lämpimän puuron. Pakastimessa on aina leipää ja hedelmäkorissa hedelmiä. Kuivakaapista löytyy pähkinöitä. Lapselle äkkinälkään löytyy lasten myslipatukoita sekä smoothie-pusseja ja hedelmäsoseita lasipurkissa. Niillä voi taittaa pahimman nälän, jos sellaisia tilanteita tulee.

Millainen suhde sulla on sokeriin ja herkkuihin?

Aika neutraali sanoisin. En ole mikään mahdoton herkuttelija, mutta en myöskään kiellä mitään ja olen herkkujen suhteen aika rento. Olen vuosien saatossa oppinut, että tämä tapa sopii minulle parhaiten. Olen nuoruusvuosina, muistaakseni lukioikäisenä joskus kokeillut karkkilakkoakin, mutta sellaiset jutut eivät sovi minulle. Monessa asiassa kultainen keskitie on paras ja niin myös herkuttelussa. Ei siis karkkilakkoa minulle, mutta en ole koskaan kokonaista Fazerin suklaalevyäkään syönyt. Sellainen ajatus ei edes houkuttele. :D

On meillä kuitenkin sellainen kutakuinkin linja, että arki mennään yleensä ilman karkkeja/herkkuja, ja sitten perjantaina hankitaan jotain herkkua. Lapsikin tämän ymmärtää jo hyvin. Mutta ei tuokaan ole mikään ehdoton juttu. Jos arkena eteen tulee herkkuhetki, niin sitten tulee ja siitä nautitaan. En muutenkaan halua luoda meidän perheeseen sellaista karkkipäiväkulttuuria, että herkut vedetään napaan karkkipäivänä vauhdilla, jonka jälkeen odotetaan taas seuraavaa karkkipäivää kuin kuuta nousevaa. Puhuisin mieluummin herkkuhetkistä, joita on silloin tällöin ja herkut ei ole mikään kielletty hedelmä lapsellekaan, jotta niistä ei muodostu mitään liian suurta asiaa.

Herkutella voi myös kotona leivotulla pannukakulla, pullalla, hyvällä smoothiella tai hetkullisilla marjoilla.